Ihmiset ovat keskustelleet Jumalan olemassaolosta tuhansia vuosia. Useimmat ajattelevat, että tätä ei voi todistaa—suuntaan tai toiseen. On oletettu, että oikea vastaus lienee abstraktin filosofian ja metafyysisillä alueilla. Toisista tulee agnostikkoja, väittäen että he “eivät tiedä” onko Jumala olemassa. Ne, jotka ovat hyväksyneet Jumalan olemassaolon, usein käyttäytyvät passiivisesti, vain koska heille opetettiin näin lapsuudesta lähtien. Jotkut eivät edes välitä. Tällaisia ihmisiä luultavasti ei voi muuttaa heidän apatiastaan. Ateistit ovat päätyneet siihen, että Jumalaa ei ole olemassa. Nämä ihmiset edustavat erityistä luokkaa, jota Jumala kuvailee erikoisesti: “Hullu sanoo sydämessään: Ei ole Jumalaa” (Psa. 14:1). Tämä kirjoitus toistetaan Psalmi 53:1. Tämä kirjanen kertoo, miksi Jumala kutsuu ateisteja “hulluiksi.”

Yli kolmekymmentäseitsemän vuotta sitten opin absoluuttisen todisteen Jumalan olemassaolosta. Minun opinnot kestivät 2 1/2 vuotta. Tajusin, että minun ei ole hyväksyttävä Jumalan olemassaoloa “uskossa.” Siitä lahtien, tiede on oppinut valtavasti ja “varmuus” Jumalan olemassaolosta on tullut paljon vahvempi kuin milloin tahansa historiassa. Tämä kirjanen esittää lukuisia absoluuttisia muuttumattomia todisteita siitä, että Jumala on olemassa. Jälkeenpäin et enää koskaan epäile vastausta tähän kaikista suurimpaan kysymykseen! Jotkut todisteet hämmästyttävät sinua. Muutamat todisteet inspiroivat sinua. Toiset ovat hyvin yllättäviä ja saattavat jopa innostaa sinua. Kaikki nämä tulevat kiehtomaan sinua yksinkertaisuudellaan. Ensin tutkimme muutamia perinteisiä todisteita ja sitten harkitsemme perustuvaa materiaalia viimeisen tieteellisen ymmärryksen avulla, ennen kuin palaamme vakiintuneisiin todisteisiin. Samalla tulet oppimaan biologiasta, tähtitieteestä, kemiasta ja matematiikasta.

Luominen vai Kehitys?

Tämä on erittäin tärkeää kysymys, joka on erottamaton asia Jumalan olemassaolosta. Kysymys siitä, onko elämä maan päällä syntynyt, koska sokea onni ja sattuma evoluution kautta, vai kaiken luominen Korkeimman Olennon kautta, tätä kysymystä ei voi välttää tutkimalla onko Jumala olemassa.

Kehittyikö koko elämä maan päällä miljoonien vuosien ajan, kuten evoluutionistit väittävät vai kaikki-valtias Jumala loi nämä luomisen aikana? Useimmat ihmiset olettavat evoluution olevan totta, aivan kuten ne, jotka uskovat Jumalaan, olettavat Hänen olemassaolonsa. Olen myös opiskellut tämän kysymyksen—evoluutio vastaan luominen—syvällisesti, samalla aikaa, kun minä yritin todistaa Jumalan olemassaolon.

Olen oppinut, että uskominen älyllisesti tyylikkääseen ja muodikkaaseen evoluutioon vaatii paljon enemmän “uskoa” kuin usko Jumalan olemassaoloon. Olen oppinut, että evoluutioon täytyy tapahtua uskossa, koska tosiasioita tai todisteita ei ole koskaan löydetty tukemaan sitä! (Olemme laatineet perusteellisen ja inspiroivan, 32-sivuisen aikakauslehden kokoisen esitteen, Evoluutio—Tosiasiat, Harhaluulot ja Osallistuminen, joka täydentää tätä kirjasta. Ne, jotka lukevat tämän voimakkaan julkaisun ei koskaan enää tarvitse epäillä Luomisen tieteellistä perustetta!)

Usko ja Todiste

Usko on osa kristityn elämää. Henkilö, joka todella haluaa etsiä Jumalaa ja oppia miellyttämään häntä, huomaa:

“Mutta ilman uskoa on mahdoton miellyttää Häntä: silla sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja Hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät” (Kir. Hep. 11:6). Usko on elintärkeä kristitylle. Ilman sitä kukaan ei voi miellyttää Jumalaa. Huomaa, tämä jae sanoo, että niiden, jotka etsivät Jumalaa “täytyy uskoa, että Hän on.” Syvä usko Jumalaan, “palkitsee” heidät, jotka “etsivät Häntä,” vaativat todisteet Hänen olemassaolostaan. Kun todisteet on saatu—ja vasta sitten—voi kristityllä olla oikea usko—absoluuttinen luottamus—siitä mitä hän tekee, on Jumalan mieleen, ja josta hän tulee saamaan palkkansa. Jos olet epävarma Jumalan olemassaolosta, koska todiste tästä ei ole vakiintunut, sinun uskosi heikkenee tai katoaa kokonaan.

Mutta Mikä Jumala?

Apostoli Paavali kirjoitti, “Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa (ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja), niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, MUTTA EI OLE KAIKILLA TÄTÄ TIETOA” (1. Kir. Kor. 8:5-7).

Tämän maailman uskonnot ovat luoneet monia jumalia puusta-, kivestä- ja muusta materiaalista. Toiset ovat olemassa vain ihmisten mielissä. Muinaiset kreikkalaiset palvoivat 30000 jumalaa ja modernit hindut palvovat 5 miljoonaa jumalaa! Todella täällä on ja aina ollut “monia jumalia ja monia herroja”. Silti, Raamatun Jumala loi kaikki materiaalit mitä ihmiset käyttävät suunnitellessaan heidän omia jumaliaan. Mutta kuten Paavali sanoi: “Jokainen mies ei ole tietoinen.”

Tällainen turha tietämättömyys ja hämmennys!

Raamatun Jumala on osoittanut tien rauhaan, onnellisuuteen ja runsaaseen elämään kaikille ihmisille, jotka haluavat tutkia Hänen Ohje Kirjaansa. Tämän tekeminen erottaisi ihmiskunnan siitä hämmennystä ja pahuudesta, joka ovat tässä maailmassa. Mutta meidän tarkoituksemme tässä ei ole todistaa, että Raamatun Jumala on ainoa todellinen luomakunnan Jumala. (Oppiaksesi lisää Jumalan luonteesta, lue kirjamme Kolminaisuus – Onko Jumala Kolme Yhdessä?)

Mitä Tiede Kertoo Meille

Ole valmis tutkimaan tiedettä. Älä oleta tai toivo, kuten teit ennen. Perusta kaikki kiistattomiin tosiseikkoihin. Näemme tosiasiat monesta laajasta tieteen näkökulmasta. Nämä osoittavat, että kaikkivaltias Korkein Olento, hänen äärettömällä kyvyllä on henkilökohtaisesti toimittanut huolellisesti enemmän kuin riittävästi todisteita kaikkien epäilyjen poistamiseen siitä, että Hän on olemassa.

Raamattu on Jumalan opetus kirja ihmiskunnalle. Hän odottaa kaikkien, jotka halukkaasti lukevat Hänen Raamattuaan, että he itse “mutta Koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on” (1. Kir. Tes. 5:21). Varmasti tämä Jumala sitten olettaa, että etsimme meille tärkeää olettamusta Hänen olemassaolosta, kun taas neuvoo meitä todistamaan kaiken muun hänen omasta sanastaan! (Lue esitteemme Raamatun auktoriteetti voiko tätä todistaa?)

Ennen kuin aloittamme tämän tutkimuksen, muista, oletuksella ei ole merkitystä! Kukaan ei tee taikauskoisia myyttejä tai tietämättömyyteen perustuvia perinteitä ilman syytä! Mitä tiedät tieteestä? Hyväksy vain tosiasiat. Ajattele rationaalisesti ja selkeästi. Sitten hyväksy sen minkä voi todistaa!

Täydellisin Kello

Sinulla on todennäköisesti kello. Ilman sitä eksyisit maailmassa koska vaatimus kaikkien tulee “olla ajoissa”.

Jotkut kellot ovat tarkempia kuin toiset. Mitenkä on sinun? Kuinka kauan ennen kuin se menettää sekunnin? Kun näin tapahtuu, mukautat sen tarkempaan lähteeseen. Tuo lähde, riippumatta siitä, mikä se on, on myös epätäydellinen ja on päivitettävä säännöllisesti, mutta ei niin usein, jotta se olisi sopusoinnussa kaikista tarkimman kellon kanssa, mikä on Yhdysvaltain merivoimien observatoriossa Washingtonissa, D.C.

Monien vuosien ajan, vuoteen 1967 asti, Merivoimien observatorion tähtitieteilijät “tutkivat” maan liikkeen suhteessa taivaaseen nähden ja mittasivat tämän ajan tarkasti. Kaikki tämän maan kellot asetettiin suhteessa näihin hyvin tarkkoihin mittauksiin yksilöllisesti. Jumalan teki tämän maailmankaikkeuden pääkellon! Hän asetti taivaan liikkeeseen ja ihmiskunta oppi käyttämään sen täsmällistä tarkkuutta. Vaikka hyvin tarkka tämä pääkello on, sen tarina ei pääty tähän.

Vuonna 1967 tutkijat rakensivat “Atomikellon”. Se käyttää Cesium 133 atomia, joka värähtelee (värisee) nopeudella 9,192,631,770 kertaa sekunnissa. Tämä perustuu tarkkuuteen yksi sekunti 30 miljoonassa vuodessa! Haluaisitko näin tarkan kellon? Cesium 133-atomit eivät koskaan vaihda yhtään värähtelyä. Ne ovat vakaita—jatkuvia—luotettavia. Tämä ei voi olla onnettomuuksien summa, joka vain “sattui”, osoittamaan aina saman täsmällisyyden. Jumala suunnitteli näiden täsmällisien atomien monimutkaisuuden ja luotettavuuden. Rehellinen mieli ei voi uskoa toisin. Miehet ovat vain oppivat vain käyttämään, mitä Jumala suunnitteli ajanmittaukseen. Tarina jatkuu jälleen.

Epäilijät, harkitkaapa tätä! Tutkijat Boulderissa, Coloradossa, Nationalissa Institute of Standards and Technology, ovat rakentaneet tarkemman optisen kellon mikä on vielä tarkempi. Miten? Mittaamalla aikaa valolla. Aika mitataan nyt mitä kutsutaan femtosekunniksi - tai miljoonas osa miljardista sekunnista. Nämä kellot käyttävät elohopeaioneja “sydämessään” laskemaan kuinka monta kertaa ne värisevät sekunnissa.

Optiset taajuudet värähtelevät säännöllisesti miljoonalla miljardilla (1,000,000 000,000,000 yksi kvadriljoona) kertaa sekunnissa. Käyttämällä lasereita ja “jäähdyttämällä” elohopeaionit, tutkijat ovat hyödyntäneet Jumalan tarkkuutta paremmin mitata aikaa. Optiset kellot liukuvat vain YKDEN SEKUNNIN JOKA 30 MILJARDISSA VUODESSA! Tämä on 1000 kertaa tarkempi kuin atomikellot!

Kaikki kellosepät käyttävät suurta tarkkuuttaan heidän työssään. Kvartsi kellot mittaavat aikaa laskemalla kvartsin tarkkojen värähtelyjen perusteella kristallia digitaalisen laskurin avulla. Digitaaliset kellot käyttävät kvartsikiteet tai voima linjoja (60 sykliä sekunnissa USA:ssa), mutta voi laskea myös digitaalisia laskureiden kautta. Isoisän kellot käyttävät heilurin heilahdusta joka sekunti ja pyörittävät sisäisiä metallivaihteita pitääkseen kellon ajassa.

Kuten taivaan kappaleiden liikkeiden, miehet ovat oppineet käyttämään Cesium 133 atomien luotettavuutta ja jäähdytettyjen elohopeaionien liikkuminen laskemaan aikaa. Niiden värähtelyjen määrä sekunnissa ei koskaan vaihdu. Voisiko tämä täydellinen järjestys on onnettomuuden tuote?

Yhteenvetona voidaan todeta, että vain suurella ajalla ja vaivalla maailman parhaat kellosepät voivat parhaimmillaan suunnitella monenlaisia suhteellisen epätarkkoja kelloja. Voiko kukaan rehellinen, oikeudenmukainen ihminen sitten uskoa, että kolme erittäin tarkkaa kelloa—taivas, atomikello ja optinen kellot—syntyivät vahingossa? Toisin sanoen, pitäisikö meidän uskoa, että vaikka erittäin hienostuneet, inhimillisesti suunnitellut kellot vaativat taitavien, älykkäiden ihmisten vaivaa ja kekseliäisyyttä niiden luomiseksi, paljon hienostuneemmat, tarkemmat ja muotoisemmat kellot kehittyivät itsestään? Kuinka täysin naurettavaa!

Kuinka naurettavaa! Olet nähnyt ABSOLUUTTISEN TODUUDEN, jossa vain “suuri kelloseppä” pystyy suunnittelemaan nämä “suurimmat kellot”.

Ensimmäinen Termodynamiikan Laki

Mikä on modernin tieteen totuus kaiken aineen alkuperästä maailmankaikkeudessa? Sanovatko tutkijat parhaiten, että se on aina ollut olemassa? Vai voidaanko määrittää tietty hetki, milloin kaikki aineet syntyivät? Vastaus toiseen kysymykseen on kyllä! Mutta mikä on todiste siitä, että tämä on totta?

ENSIMMÄINEN TERMODYNAMIIKAN LAISSA todetaan seuraavasti: Ainetta ja energiaa ei voi luoda tai tuhota. Ei ole luonnollisia prosesseja, jotka voi muuttaa joko aineen tai energian talla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että uutta ainetta tai energiaa ei synny, eikä ole uutta ainetta tai energiaa mikä katoaisi olemassaolosta. Kaikki, jotka sanovat, että maailmankaikkeus syntyi alkaen mistään, rikkoo ensimmäisen lain termodynamiikassa, joka perustettiin tiedeyhteisössä, useat näyttävät jättävän tämän huomiotta. Yhteenveto, tämä laki osoittaa varmasti, että maailmankaikkeudella, ja sekä kaikella aineella ja energialla on täytynyt olla tietty hetki, jolloin se on luotu, tietyn kaikki-voimakkaan avulla.

Atomikauden tullessa, alkaen radiumin löytämisestä vuonna 1898 Madame Curie, tuli tieto siitä, että kaikki radioaktiiviset alkuaineet tuottavat jatkuvasti säteilyä. Harkitse! Uraanin atomi paino on 238.0 Tämän hajotessa, se vapauttaa helium atomin kolme kertaa, jokaisen helium atomin paino on 4. Uuden atomi painon ollessa 226.0 uraanista tulee radium. Radiumin luovuttaessaan edelleen atomeja, tämän lopputuloksena tulee raskas inertti elementti, jota kutsutaan lyijyksi. Tämä vie valtavan määrä aikaa. Kun uraaniin prosessi muuttua radiumiksi on hyvin pitkä, radium muuttuu lyijyksi 1590 vuodessa.

Mitä me sanomme? Oli aika, jolloin uraania ei pystynyt olemaan olemassa, koska se hajoaa aina hyvin järjestelmällisesti, hallitulla tavalla. Se ei ole vakaa kuin lyijy tai muut elementit. Se hajoaa. Tämä tarkoittaa, että kaikkien radioaktiivisten alkuaineiden olemassaololla täytyy olla tietty hetki. Muista, että ne kaikki—uraani, radium, torium, radon, polonium, francium, protactinium ja muut—ei ole olemassa ikuisesti. Tämä edustaa ehdotonta todistetta aineen syntymästä tai toisin sanoen ainetta ei ole aina ollut olemassa!

Tämä lentää suoraan evoluutio ajattelun edessä—kaikki vähitellen kehittyvät joksikin muuksi. Tässä on ongelma. Sinulla ei voi olla jotain syntynyt tyhjästä! Aine ei voi olla syntynyt itsestään. Kukaan järkevä ihminen ei voinut uskoa, että koko maailmankaikkeus—kaikki radioaktiiviset elementit mukaan lukien todistavat alusta—ovat olemassa omasta itsestään!

Tee jotain itse, yritä rakentaa jotain, mitä tahansa ilman mitään. Oman luovuutesi ja kaikkien ponnistelujen avulla, et koskaan pystyy tekemään tätä. Et voi—vaikka yrittäisit tätä sadan elämän ajan—luomaan mitään MISTÄÄN! Voiko sitten kukaan epäilijä uskoa, että kaikki asiat koko maailmankaikkeudessa, kaikilla sen hienoilla yksityiskohdilla, tuli olemassaolo kokonaan itsestään? Ole rehellinen. Hyväksy tosiasiat. Tämä on todiste siitä, että olemassa oleminen vaatii Suuren Luojan olemassaoloa!

Termodynamiikan Toinen Laki

TERMODYNAMIIKAN TOINEN LAKI parhaiten tiivistää sanomalla, että kaikki liikkuu kohti häiriötä tai tuhoa - tilaa, joka tunnetaan käyttäjän entropia. Tämän vaatii paljon selittämistä ja tarkastelemme useita esimerkkejä.

Muista, että evolutionistit opettavat, että kaikki kehittyivät korkeampaan ja monimutkaisempaan järjestykseen. Toisin sanoen he uskovat, että asiat ovat muuttuvat paremmiksi ja paremmiksi sen sijaan kuin huonommiksi ja huonommiksi.

Jos liedellä lämmitettävä vesi on 150 astetta Fahrenheitia, ja poltin sammutetaan, lämpö laskee sen sijaan kuin nousee. Se liikkuu kohti kylmempää sen sijaan kuin kuumempaa. Jos pallo asetetaan kukkulalle, se pyörii aina alamäkeen ja ei ylämäkeen. Käytetty energia tietyn tehtävän suorittamiseen muuttuu käyttökelpoisesta energiasta käyttökelvottomaksi energiaksi tuon tehtävän suorittamiseen. Se menee aina korkeammasta energiatasosta alempaan energiatasoon—missä vähemmän ja vähemmän energiaa on tarjolla.

Kun termodynamiikan toinen laki sovelletaan universumiin, tämä osoittaa, että maailmankaikkeus on kohti alasajoa—etenemässä kohti häiriötä tai tuhoa tai entropiaa—eikä kohti täydellisempää järjestystä ja rakennetta. Lyhyesti, koko maailmankaikkeus on kohti ALASAJOA!

Jopa evolutionistit myöntävät, että evoluutioteoria ja termodynamiikan toinen laki ovat täysin yhteensopimattomia keskenään. Harkitse: “Mitä tulee termodynamiikan toiseen lakiin (yleisesti hyväksytty tieteellinen laki, jonka mukaan kaikki itsellensä jätetyt asiat pyrkivät kohti alasajoa) tai kohti entropian lakia, havaitaan, Tuskin olisi mahdollista ajatella kahta vastakkaista periaatetta kuin tämä entropian lisääntymisen periaate ja evoluution periaate. Molemmat ovat täsmälleen päinvastainen toisen kanssa. Kuten (Aldous) Huxley määritteli sen, evoluutio merkitsee järjestyksen jatkuvaa kasvua organisaatiossa, koossa, monimutkaisuudessa. Vaikuttaa aksiomaattiselta, että molemmat eivät voi olla totta. Mutta ei ole epäilystäkään siitä, että termodynamiikan toinen laki on totta” (Morris, Henry M., Evoluution Hämäryys, Grand Rapids: Baker Book House, 1967, s. 35).

Kuin huippu tai jo-jo, maailmankaikkeuden täytyy olla “ylös ajettu”. Koska tästä lähtien maailmankaikkeus on jatkuvasti kohti alasajoa, termodynamiikan toisen lain edessä nouse suuri vaatimus kysymykseen: Kuka lopetti sen? Ainoa uskottava vastaus on Jumala!

Suuri Todiste Luomisesta

Olemme todenneet, että luominen vaatii Luojaa. Seuraavat kappaleet esittivät hämmästyttäviä tieteellisiä todisteita luomisesta.

Evoluutio teoria on täynnä epäjohdonmukaisuuksia. Evolutionisteilla on monia teorioita, kaiken kaikkiaan teoria evoluutiosta, joka yrittää selittää kasvien, eläinten, taivaan ja maan alkuperäisiä.

Uudestaan ja uudestaan nämä “teoreetikot” yrittävät selittää kuinka elämä kehittyi elottomasta materiaalista monimutkaisemmiksi elämänmuodoiksi, jonka huippuna ovat—ihmiset.

Silti, kuten eräs geologi kirjoitti, “Sen on merkittävä, että kaikki opiskelijana oppimani evoluutiotarinat...on pilattu” (Dr. Derek Ager, Dept. Of Geology, Imperial College, London, Fossiili Tietueen Luonne, Proceedings of the Geological Assoc., Voi. 87, 1976, s. 1132-1133).

Ehkäpä suurin syy siihen, että monien teorioiden kanssa yleinen evoluution teorian romahdus johtuu siitä, että niillä kaikilla on kauheaa logiikkaa, joka vaatii suurta hyppäystä uskossa olemalla uskottava. Tässä on yksi esimerkki “puretusta” teoriasta: “Monet evolutionistit ovat yrittäneet väittää, että ihmiset ovat 99% kemiallisesti samanlaisia kuin apinat ja veren saostus testit osoittavat, että simpanssi on ihmisen Lähin sukulainen. Tässä kohdassa meidän on myös tarkkailtava seuraavaa: ‘Maito kemia näyttää, että aasi on ihmisen lähin sukulainen.’ ‘Kolesteroli tason testit osoittavat, että sukkanauhakäärme on ihmisen lähin sukulainen.’ ‘Revitty entsyymikemia osoittaa, että kana on ihmisen lähin sukulainen.’ ‘Toisen verikemiatyypin mukaan voipapu on ihmisen lähin sukulainen’” (Morris, Henry M., Evoluution Hämäryys, Grand Rapids: Baker Book House, 1967).

Elämän Monimutkaisuus

Kaikki ovat nähneet räjähdyksiä. Oletko koskaan nähnyt sellaista, joka oli hallittu? Tai joka loi kellon? Tai joka loi yhden hienon muotoillun esineen—ainoastaan aina tuloksena on kaaos ja tuho? Jos sinä heität miljoona käsikranaattia, näet saman kaaoksen ja tuhon miljoona kertaa! Ilman yhtään poikkeusta.

Harkitse näitä lainauksia, lisäten tämän, mikä räjähdys pystyisi luomaan kaiken luonnollisen elämän ympärillämme maan päällä—puhumattakaan kauniin suurenmoisuuden ja saman järjestyksen miten tahansa kauas katsotaan avaruudessa.

Tohtori BG Ranganathan sanoi: “…todennäköisyys elämän syntymiseen onnettomuudessa on verrattavissa lyhentämättömän sanakirjan syntymiseen räjähdyksen avulla kirjapainossa” (Alkuperä, s. 15). Ja tämä puhuu vain todennäköisyydestä yhteenkään elämään ollenkaan, ilman vertausta kaikista monimutkaisimpiin muotoihin, kuten suuret eläimet tai ihmiset—puhumattakaan monista erilaisista elämästä mikä on olemassa tänään.

Toinen tiedemies, Sir Fred Hoyle, englantilainen tähtitieteilijä ja Cambridgen yliopiston tähtitiede totesi: “Mahdollisuus korkeamman elämän syntymiseen tällä tavoin on verrattavissa siihen, että tornadon menneessä romuttamon läpi voi koota Boeing 747 näistä materiaaleista” (Luonto, osa 294, 12. marraskuuta 1981, “Hoyle Puhuu Evoluutiosta”, s. 105).

Uskomattomat Solut ja “Pelkistämätön Monimutkaisuus”

Harkitse yksinkertaista hiirenloukkua. Kaikki tuntevat sen ja useimmat ovat käyttäneet sitä. Minkä hiirenloukun osan voisit poistaa ja silti saada sen toimimaan? Vastaus on—ei yhdenkään! Niin nerokas kuin se onkin, se on hyvin yksinkertainen mekanismi. Mutta koska hiirenloukusta ei voi tehdä yksinkertaisempaa, sen edustaa ehtoa, jota kutsutaan “pelkistämättömäksi monimutkaisuudeksi”. Tiettyjä eläviä organismeja ei myöskään voi yksinkertaistaa tai vähentää monimutkaisuutta ja selvitä hengissä. Minkä tahansa osan poisto aiheuttaa sen toiminnan lakkaamisen. Pelkistämättömiä monimutkaisuuksia ei voi tuottaa asteittain pienillä peräkkäisillä muutoksilla, lievät peräkkäiset muutokset ei voi olla sen edellinen esiaste. Näiden täytyy olla olemamassa täsmälleen sellaisena kuin ne ovat - kokonaisia, täydellisiä—tai ne eivät voi olla olemassa ollenkaan! Ota pois yhdenkään osan ja ne lakkaavat toimimasta ja lakkaa elämästä. Mikä on tämän merkitys?

Charles Darwin, hänen kuuluisassa teoksessaan Lajien Alkuperä, kehitti myös suuren ongelman, jossa hän ja kaikki muut evoluution edustajat kohtaavat: “Jos se pystytään osoittamaan, että yksikin monimutkainen elin, joka on olemassa, ja mikä ei ole voinut muodostua lukuisista, peräkkäisiä, pienestä muutoksista, minun teoriani rikkoutuisi täysin” (minun painopiste).

Luonto sisältää monia erilaisia biokemiallisia järjestelmiä, joiden monimutkaisuutta ei voi vähentää. Näitä kutsutaan “molekyyli koneiksi” ja kuten nelitahtinen bensiinimoottori, sitä ei voi yksinkertaistaa ja silti toimia.

Tässä on vain yksi hämmästyttävä esimerkki yhdestä uskomattomasta organismista. Se kuvaa periaatetta, mistä me keskustelemme. Saatat joutua lukemaan tämän kaksi tai kolme kertaa arvostaaksesi sen vaikutusta. Sen pituus on välttämätön havainnollistamaan vain yhden molekyylikoneen monimutkaisuutta. Lainaus on artikkelista Molekyyli Koneet, Michael J. Behe, ja painopiste on minun:

“Aiemmin keskustelimme proteiineista. Monissa biologisissa rakenteissa proteiinit ovat suurempien molekyylikoneiden komponentteja. Kuten kuvaputki, johdot, metalli pultit ja ruuvit, jotka muodostavat television, monet proteiinit ovat osa rakenteista, jotka toimivat vain silloin, kun kaikki komponentit on koottu. Hyvä esimerkki tästä on ciliumi. Ciliat ovat hiuksien näköisiä soluelimiä eläinsolujen ja alempien kasvisolujen pinnoilla, jotka liikkuvat nestettä solun pinnan yli tai ‘rivittävät’ yksittäisiä soluja nesteen läpi. Ihmisillä esimerkiksi, hengitysteitä reunustavat epiteelisolut, missä jokaisessa on noin 200 ciliaa, jotka voivat yhteisessä tahdissa siirtää limaa kurkkuun eliminointia varten. Ciliumi koostuu kalvopäällystetystä kuitunipusta, jota kutsutaan axonemeiksi. Axoneme sisältää yhden renkaan minkä ympärillä on 9 kaksikko mikrotubulusta ja sen ympärillä kaksi keskeistä yksinäistä mikrotubulusta. Jokainen ulompi kaksikko koostuu 13 filamentin renkaasta (alakuitu A) sulautettuna 10 filamentin kokoonpanoon (alakuitu B). Mikrotubuluksen filamentit koostuvat kahdesta proteiinista, jotka kutsutaan alfa ja beeta tubuliiniksi. Aksoneemin muodostavista 11 mikrotubulusta pidetään yhdessä kolmella liittimellä: alikuidut A on yhdistetty keski-mikrotubuluksiin pinnoilla; vierekkäiset ulommat kaksikot on liitetty linkkereillä, jotka koostuvat proteiini nexin, joka on elastinen proteiini; ja keskeiset mikrotubulukset on liitetty yhdistävällä sillalla. Lopuksi jokaisella alikuidulla A on kaksi vartta, sisävarsi ja ulkovarsi, molemmat sisältävät proteiini dyneiini.

“Mutta miten ciliumi toimii? Kokeet ovat todennäköisesti suunnitelleet, että sikiö liike johtuu kemiallisesti käytetystä dyneiini-varsien ‘kävelystä’ yksi mikroputki toisen mikroputken viereistä alikuitua B pitkin, että näin kaksi mikrotubulusta liukuvat toistensa ohi. Kuitenkin proteiinin mikrotubulusten väliset ristikkäiset yhteydet koskettaessaan ciliumin estävät muiden tubulusten liukumasta toistensa ohitse vain lyhyellä etäisyydellä. Nämä ristikkäiset linkit…muuntavat dyneiinin aiheuttaman liukuvan liikkeen aiheuttaen koko aksonemin taivutus liikkeen.

“Istutaanpa nyt, tarkastellaan ciliumin toimintaa, ja pohditaan mitä se merkitsee. Ciliat koostuu vähintään tusinasta proteiineista: alfa-tubuliini, beeta-tubuliini, dyneiini, nexiini, puolaproteiini ja keskeinen siltaproteiini. Nämä yhdessä suorittavat yhden toiminnan, sylinteriliikkeen ja kaikkien näiden proteiinien on oltava olemassa, jotta ciliumit toimisi. Jos tubuliinit puuttuvat, filamentit eivät voi liukua; jos dyneiini puuttuu, niin ciliumi pysyy jäykkänä ja liikkumattomana; jos nexiini tai muut yhdistävät proteiinit puuttuvat, sitten aksonemi hajoaa, kun filamentit liukuvat.

“Mitä näemme ciliumissa ei ole vain syvällisesti monimutkaisuus, vaan myös pelkistämätön monimutkaisuus molekyylitasolla.” Näetkö pointin!

Tämä oli hirvittävän monimutkaista. Tavallaan tämä on pointti! Organismit ovat kaikki monimutkaisia—jotkut aivan ihanasti. Ja silti tämä monimutkaissutta ei voida vähentää tai yksinkertaistaa. Niiden piti syntyä täsmälleen sellaisina kuin ne ovat, koska ne ei ole koskaan voinut saavuttaa nykyistä kuntoaan vähitellen.

Meidän jokaisen pitäisi kunnioittaa ainoaa Jumalaa, joka pystyy suunnittelemaan ja luomaan cilian!

Aminohapot, Proteiinit ja DNA

Tehdään matka syvälle kaikkien elävien organismien soluihin. Tämä tulee olemaan matka mitä et ole koskaan tehnyt.

Välittömästi näemme maailman, missä on niin hienoja yksityiskohtia, muotoilua, monimutkaisuuta, yksilöllisyyttä ja mielen hämmentävää riippuvuutta toisistaan. Maalataan tämä kuva.

Aminohappojen täyttyy liittyä toisiinsa muodostaen ketjun, joka muodostaa proteiinin. Huomaa: “Silti aminohapot muodostavat kuitenkin toimivia proteiineja vain, kun ne omaksuvat hyvin erityiset peräkkäiset järjestelyt... kuten oikeat peräkkäiset kirjaimet Englanninkielinen lauseessa. Silti, aminohapot eivät voi yksinään tehdä proteiineja kuin pelkät kirjeet tehdä...runoutta. Molemmissa, ainesosien sekvensointi määrää kokonaisuuden toiminnan [tai toiminnan puutteen]. Erityisen proteiinin sekvensointi alkuperän selittäminen (ja DNA:n) on materialistisen evoluutioajattelun nykyinen kriisi” (Stephen C. Meyer, DNA Ja Muut Mallit, s. 9—painopiste minun).

Lyhyt keskustelu proteiineista ja sekvensointi on välttämätön. Proteiinien täytyy esiintyä tarkoissa jaksoissa aiheuttaen yksilöllisiä kemiallisia reaktioita solujen sisällä. Tätä toimintaa kutsutaan spesifisyydeksi. Koska tämä spesifisyys, proteiinit ei voi korvata toisiaan. Ne ovat yhtä erilaisia kuin kirveen, poran, vasaran ja ruuvimeisselin käyttö.

Tämä laaja lainaus tiivistää valtavat vaikeudet uskomiseen, että DNA tapahtui sattumalta: “DNA-molekyylien monimutkaisuus”—yhdistettynä hämmästyttävään määrään kemiallisesti koodattua tietoa sisällään—puhuu virheettömästi siitä, että tämä” supermolekyyli “selvästi ei ole voinut tapahtua sokeasta sattumasta. Kuten Andrews on havainnut.

“Minkäänlaista koodia ei ole mahdollista syntyä vahingossa “...Koodi on älykkään mielen ja työn tulos. Jopa fiksu koira tai simpanssi ei pystynyt laatimaan minkäänlaista koodia. Silloin on selvää, että sattuma ei voi tehdä sitä...Tämä ei ole voinut olla sattuma tai onnettomuus, kuin hiiri, joka voisi soittaa “Kuutamo Sonaattia” juoksemalla ylös ja alas pianoni näppäimistössä! Koodit eivät synny kaaoksessa.” (Andrews, EH, 1978, Ei mistään luontoon, s. 28—29).

Tässä on toinen lausunto: Koodit eivät todellakaan synny kaaosta. Dawkins totesi oikein: “Mitä tilastollisemmin epätodennäköinen asia on, sitä, joka osoittaa uskoa, että se tapahtui vain sokeasta sattumasta. Pinnallisesti ilmeinen vaihtoehto sattumalle on älykäs suunnittelija” (1982, s. 130, pain. Lisätty). Tämä on tosiasia mitä teologi esittää: älykäs Suunnittelu vaatii todisteen” (Bert Thompson, Ph.D., Jumalan Olemassaolo [osa II]).

Tohtori Carl Sagan kirjoitti artikkelin Encyclopedia Britannicassa DNA:sta. Hän sanoi: “Yksinkertaisen solun tietosisältö on arvioitu olevan noin (triljoona) bittiä. “Sitten hän selitti tämän valtavan numero sanomalla:... jos joku laskisi jokaisen sanan jokaisesta kirjasta maailman suurimmassa kirjastossa (yli kymmenen miljoonaa kappaletta), lopullinen tulos olisi noin triljoona kirjainta. Näin, yksi solu sisältää vastaavan tieto sisällön...yli kymmenen miljoonan volyymia” (“Elämä Maan Päällä”, Voi. 10).

Yhteenvetona todetaan, liittyen DNA:han, mikään ei toimi, ellei KAIKKI toimi samaan aikaan. Se ei ole voinut vähitellen syntyä. Erityinen luominen tarvitaan DNA:n olemassaoloon!

“Pienet Moottorit” Solujen Sisällä

Meidän on tarkasteltava vielä yhtä esimerkkiä molekyylikoneista, jotta voimme paremmin ymmärtää solujen monimutkaisuuden.

Japanilaiset ja Saksalaiset tutkijat ovat nyt löytäneet pieniä luonnon koneita, joita kutsutaan “pieniksi moottoriksi”. Harkitse tätä edistynyttä tutkimusta näistä merkittävistä pienistä moottoreista.

Kun luet tätä lainausta, kysy itseltäsi, mistä ne ovat tulleet: “Ryhmä Japanilaisia tutkijoita” tutkivat F1-ATPase entsyymin kiderakennetta ja löysivät luonnon oman pyörivän moottorin—joka ei ole isompi kuin kymmenes miljardisosa kymmenestä miljardiosasta kertaa kahdeksan miljardisosasta metristä. Pieni moottori sisältää vastaavan kuin moottorilohkon, vetoakselin ja kolme sylinteriä. Se pyörii nopeudella välillä 0,5 ja 4,0 kierrosta sekunnissa. Tämä moottori ei ole vain pienin koskaan nähty, se edustaa myös pienintä moottoria, joka fysiikan lait ja kemia sallii.

“Saksassa tutkimusryhmä” käytti uusia instrumentteja tutkiakseen valtavan kokoisen molekyylin, hiiva 26S proteasomi. Vaikka ei suurin molekyyli mikä on tiedossa, -hiiva 26S proteasomi sisältää yli kaksi miljoonaa protonia ja neutronia ja on tällä hetkellä suurin epäsymmetrinen molekyyli mikä on tiedossa. Tätä molekyylia kuvaan “ihmeeksi”. Se toimii solun sisäisenä jätehuolto ja kierrätys järjestelmänä” (Hugh Ross, PHD, Pienimuotoinen Todiste Suuren Mittakaavan Suunnittelusta).

Tämä organismi ei ole koskaan voinut kehittyä vähitellen. Ei ihme, että Jumala sanoo siitä, jotka ei usko Hänen olemassaoloonsa: “Hullu on sanonut…Ei ole Jumalaa.”

Elämä Vaatii ELÄMÄNANTAJAN

Entä kaiken elämän läsnäolo maanpäällä tänään? Mistä se tuli? Kuinka se pääsi tänne? Raamattu sanoo, että Jumalan loi kaiken elämän kuuden ensimmäisen päivän aikana luomisviikolla 1. Mooseksen Kirja 1. Onko tämä totta, vai tuliko elämän olemassaolo itsessään?

Kuten uraanin 238 kohdalla, ja sen todistettavissa olevalla aloitus hetkellä, suuri koko elämän malli mikä voi vain tulla muusta olemassa olevasta elämästä. Tämä kutsutaan biogeneesin laiksi. Kaikki ensimmäisen vuoden biologian opiskelijat tietävät sen.

Kun tutkitaan pieniä organismeja, kuten alkueläimiä ja bakteereja, se voidaan osoittaa, että elämä tulee vain elämästä. Elämää on monenlaisia, mutta kukin tuottaa saman kaltaisen uudestaan ja uudestaan. Tämä on kiistaton totuus.

Elämä ei voi koskaan tulla elottomista (ei-elävä) esineistä. Evolutionistit teorioivat, että tietyissä tuntemattomissa olosuhteissa sumuisessa menneisyydessä, jotenkin spontaanisti syntyi hyvin primitiivisiä elämänmuotoja. Tämä aiheuttaa valtavan ongelman jokaiselle, joka tietää luonnosta ja sen yksinkertaisten solujen monimutkaisuudesta.

Biologit ymmärtävät, että kaikki solut voivat ainoastaan tulla ennen olevassa olevista soluista. Syy on tässä. Solut, jopa yksinkertaisimmillaan ja alkeellisimmillaan, ovat hyvin monimutkaisia. Harkitse: “Yksinkertaisin organismi, joka pystyy itsenäiseen elämään, on prokargote-bakteerisolu, se on pienikokoinen monimutkaisuuden mestariteos mikä tekee avaruusaluksesta melko matalan tekniikan” (Darwin Oikeudenkäynnissä, Philip Johnson, s. 102). Seuraava lähde on yhtä voimakas selittämään molemmat, solun monimutkaisuuden ja alkuperän:” Solu tarvitsee sen kaikki perusosat ja naiden yksittäiset erilaiset toiminnot selviytymiseen; kuten, jos solu olisi kehittynyt, se olisi tarvinnut kaikki kehittyneet miljardit osat syntymaan samalla aikaa ja samassa paikassa ja oikeassa järjestyksessä” (Alkuperät?, Ranganathan, BG, s. 15).

Epäilevätkö epäilijät totuudesta, että on mahdotonta olla elämää ilman ELÄMÄN ANTAJAA? Ainoastaan Jumalalla on Elämä luonnostaan Itsessään. Juuri tämä tekee Hänestä Jumalan. Kukaan ei luonut Jumalaa, koska Hänellä on Elämä luonnostaan Itsessään. Mutta onko tämä Jumala vain sokea voima, kuin tyhmä “ensimmäinen voima?” Pohditaan tätä yhdessä.

Hämmästyttävä Ihmisen Mieli

Pysähdy ja ajattele! Harkitse kaikkia upeita luonnon teoksia ympärilläsi—maan päällä ja myös taivaalla.

Ensiksi, harkitse monia erilaisia planeettoja, tähtiä ja galakseja. Jokainen on sen oma ihme. Toiseksi, harkitse kaikkia kasvilajeja maan päällä tänään. Täällä on miljoonia, erilaisia värejä, muotoja, kokoja, kauneutta, elämän pituutta jne. Olen viettänyt suuren osan elämästäni tutkimalla ja istuttamalla monenlaisia kasveja. Monien kasvien kauneus ja käyttötarkoitus ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä! Minua kiehtoo enemmän nämä elävät kasvit kuin tähdet ja muut taivaan kappaleet.

Sivuhuomautus tässä kohtaan. Kaikki tänään olemassa oleva ruoka maapallolla on täydellisesti suunniteltu joko ihmisten tai eläinten kulutukseen. Se on rakennettu siten, että silla on juuri oikeat määrät eri elementtejä, jotka ovat tarpeellisia pitämään yllä eri elämänmuotoja. Joka kerta, kun ihminen yrittää muuttaa tai parantaa ruokaa, hän näyttää saastuttavan, pilaavan, devitalisoida, myrkyttää, muuttaa geneettisesti, tai jollain muulla tavalla vähentää sen täydellisyyttä huonommaksi kuin sen alussa. Jos ihmiskunta voisi vain jättää ruoan yksin ja syödä sitä kuten Jumala sen suunnitteli, sairaudet, kaikenlaiset ravitsemukseen liittyvät ihmisen infektiot katoaisivat.

Kasvien itävyys, kasvu, kehitys ja kypsyminen monenlaisiksi ruuiksi, jotka ovat saatavilla ihmisille, edustavat omaa sarjaansa ihmeitä, jotka ovat hyvin monimutkaisia​kertoa. Tästä voisi kirjoittaa oman kirjansa, me vain tutkimme tätä pinnallisen yleiskatsauksen perusteella.

Mutta ajattele! Kumpi on älykkäämpi? Jumala—joka teki täydellistä ruoan vai miehet—jotka löytävät kaikki mahdolliset keinot muuttaa ja heikentää sitä ennen kulutusta? On aika miettiä vastausta tähän kysymyksen.

Kolmanneksi, harkitse lähes miljoonaa erilaista olentoa (plus arviolta useita miljoonia hyönteisiä). Koska nämä olennot ovat vilkkaita, ne ovat vielä ihmeellisempiä ja kiehtovampia kuin maailman kasvit. Niiden värikkyys, muodot, koot, kauneus, elämän pituuden jne., niiden monimuotoisuutta voi verrata kasveihin.

Mikä on pointti? Vaikka kiehtovia, upeita, kauniita ja hämmästyttäviä kuin ne ovat kuvattuna tässä, varmasti mikään ole niin hämmästyttävä kuin IHMISEN MIELI. Se on kaikkien elävien organismien ehdoton huippu. Kukaan ei voi epäillä tätä.

Sinun Luovuutesi Rajat

Mieti nyt, mitä ihmiskunta on pystynyt tuottamaan. Hän voi rakentaa talot, puhelimet junat, autot, lentokoneet, raketit, tietokoneet, faksit ja muut kehittyneet laitteet, jotka ovat hyvin monimutkaisia ja joiden hyödyllisyys on käytännössä rajaton.

Kuitenkin, kaikilla näillä luovilla neroilla on yksinkertainen raja. Ei yksikään mies tai ryhmä miehiä, sinä ja minä mukaan lukien, pysty luomaan yhtä hienoa kuten ihmisen mieli. Kaikki, mitä ihminen luo, on vähemmän kuin hänen oma mielensä. Yritä ajatella yksi asia mitä kaikki ihmiset ovat koskaan luoneet ja joka on parempi kuin sitä. Sinulla ei ole vastausta tähän.

Tässä on kysymys: Kuka tai mikä loi sinun mielesi—ja sinut? Kuningas David sanoi: “...olen minä pelokkaasti ja ihmeellisesti tehty” (Psa. 139:14). Varmasti tämä on totta, kun puhutaan ihmisen aivoista. Ole rehellinen itsellesi. Voitko uskoa, että jokin sokea, mykkä voima–joka on vähemmän älykäs kuin sinä itse, tai jolla ei ole älykkyyttä ollenkaan—loi sinun mielesi? Muista, että et voi edes tehdä omaa mieltäsi. Joten, vain suurempi mieli voisi tehdä sinun mielesi.

Älä loukkaa itseäsi ehdottamalla, että sinun luova voimasi, älykkyys, järki, logiikka, ajattelu, tahto ja kekseliäisyys ovat vain tuote tyhmästä onnesta! (Jos haluat lisätietoja tästä aiheesta, lue kirjasemme Mitä Tiede Ei Koskaan Löydä Sinun Mielestäsi.)

Yksi Suuri Askel Eteenpäin

Mieti mitä olemme keskustelleet maailmankaikkeudesta ja sen sisällöstä—tähdet, planeetat, galaksit, kasvit, eläimet, ihmiset ja mieli!

Oletetaan hetkeksi, että sinulla on kaikki valta luoda mitä tahansa. Luuletko, että olisit voinut luoda niin paljon kauneutta, majesteettisyyttä, muotoilua, kokoa, suunnittelun tarkkuutta ja upeutta yksinään, ilman kenenkään apua? Muista, että ei ole kopioitavaa mallia. Olisit “yksin”.

Voisitko suunnitella noin kaksi triljoonaa galaksia, missä jokaisessa keskimäärin 100 miljardia tähteä—ilman kopioitavaa kuviota, koska sinä teit tämän? Voisitko luoda valoa ja saada sen kulkemaan 186000 mailia sekunnissa? Voisitko ajatella, että ääni liikkuu nopeudella 660 mailia tunnissa? Voisitko luoda kaikki tieteen tiedossa olevat atomit ja sisällyttää kaikki osa-atomi hiukkaset niissä? Voisitko yhdistää erilaisia ytimiä ja luoda monimutkaisia ​​molekyylejä, jotka pystyvät palvelemaan lukemattomia ja monimutkaisia tarkoituksia?

Luuletko pystyväsi suunnittelemaan miljoonia kasveja—missä monet ovat toisistaan riippuvaisia? Olisitko sitten tehtävän tasalla ja suunnittelisit useita miljoonia eläimiä ilman yhtään mallia? Entäpä kaikenlaiset hyönteiset, jotka eivät ole turhaan täysin riippuvaisia toisistaan, vaan myös riippuvainen koko kasvimaailmasta? Voisitko sitten järjestää kaikkien kasvien ja eläinten ravinnot maailmanlaajuisesti? Tekisit nämä kaikki asiat täydellisesti, joka hetki ja kaikkialla? Voisimme vielä lisätä monta muuta esimerkkiä, mutta nämä ovat jo tarpeeksi.

Ole nyt varovainen! Aivan kuten et haluaisi loukata itseäsi uskomalla siihen tyhmään onneen. Varmista ettet loukkaa Jumalaa ehdottamalla, että koko maailmankaikkeus ja sen sisältö voi vain tapahtua olemassa olevaksi kokonaan itsestään! Jos täällä on tietämättömiä, typeriä ateisteja, jotka haluavat uskoa, että tämä kaikki voi tapahtua yksin, sitten rehelliset ja älykkäät ihmiset eivät koskaan usko tällaiseen hulluuteen, yksinkertaisesti koska tietämättömät miehet väittävät sen!

Pelkän järjen ja logiikan avulla meillä on nyt ehdoton TODISTE siitä, että Suunnittelijana voi olla vain Korkeamman Älykkyyden Olento ja joka on maailmankaikkeuden ja kaiken sen sisällä olevan monimutkaisen elämän Arkkitehti–tähän mukaan kuuluu myös Hänen luomuksensa huippu, sinun ihmisen mieli!

Fossiilisten Tietueiden Aukko

Evolutionistit kerran tarkoittivat todisteita “fossiili ennätyksestä.” Onko tällaisia todisteita olemassa? Kertooko muutama luu ja miljoonia vuosia vanhat esineet tämän tarinan—tarjoavat vakuuttavan todisteen—että ihminen kehittyi yksinkertaisista organismeista? Mikä on tämän tieteellisen ennätyksen totuus? Muista, että haluamme tosiasioita—todisteita—ei teorioita, jotka muistuttavat uskoa!

Tämä lainaus tohtori Colin Pattersonilta, Brittiläiseltä vanhemmalta paleontologilta Lontoon Luonnonhistoriallinen Museosta, kirje L. Sunderlandille, tiivistää “fossiili ongelman”: “...Olen täysin samaa mieltä kommenteistasi esimerkkien puutteesta suoraan evoluution siirtymiseen teoksessani. Jos tietäisin tällaisista fossiileista tai elävistä, olisin varmasti sisällyttänyt nämä…Silti Colin ja Amerikkalaisen Museon ihmiset ovat vaikeassa ristiriidassa, kun he sanovat, ettei ole siirtymäkauden fossiileja...Minä lisään tämän rivin—täällä ei ole yhtään mainittua fossiilia mikä voisi tehdä vesitiiviin argumentin.”

Jotkut Fossiilit

1920-luvulla yksi hammas löydettiin Länsi-Nebraskan Snake Creek louhoksesta. Tutkijat esittävät tämän hampaan olevan todisteena siitä, että evoluutio tapahtui ja tämän väitettiin olevan sen “puuttuva linkki”. Koska mistä se oli löydetty, sen ympärille piirrettiin ihmisen kaltainen luonnos, joka oli nimeltään “Nebraska Mies.”

Paljon “tekemistä” tehtiin tästä löydöstä. Se oli iso uutinen. Evolutionistit iloitsivat. Mutta jotain hauskaa tapahtui evoluutioteorian suuntaan. Viisi vuotta myöhemmin joku päätti kysyä viljelijältä hänen mielipiteensä tästä hampaasta. Hän tunnisti sen ja vastasi, se on “sian hammas!” Lisää kaivauksia tehtäessä “löytyi”, että se on osa luurankoa, joka edusti todellakin jonkinlaista peccary:a (sika).

Usein luut tai jopa luunpalaset (ja jotkut näistä ovat olleet huijauksia) mitkä saavat evoluution puolustajat väittämään, että tärkeät “linkit” fossiilisesta tieteestä on löydetty. Pelkästään, että kun joku löysi luun palasen, hienostuneen taiteilijan maalaamasta kuvasta ja sille annetusta nimestä, tarjosi vakuuttavan visuaalisen todisteen evoluution tapahtumisesta.

“Orce mies” peruste osoittautui aasin pääkalloksi. “Ramapithecus Mies” oli yksinkertaisesti paviaanin kallo. “Piltdown Mies” oli huijaus ja “Neandertalin Mies” päätettiin olevan vakavasti jousijalkainen yksinkertaisesti koska hänellä oli riisitauti. Hän ei todellakaan ollut todiste fossiili puoliapina, puolimies väliaikaisesta olennosta.

Monen evoluutio tiedemiehen ajattelussa ja toiminnassa on epätoivo. Seuraavat lainaukset esittävät heidän lähestymistapaa:

“Viiden miljoonan vuoden ikäinen luunpala, jonka uskottiin olevan ihmisen kaltaisen olennon solisluu oli itse asiassa osa delfiinin kylkeä...Ongelma monien antropologien kanssa on, että he haluavat niin paljon löytää hominidin (ihminen), että mistä tahansa luunpalasta tulee hominidiluu” (Dr. Tim White, antropologi, Univ. California, Berkeley, Uusi Tiedemies, 28. huhtikuuta 1983, s. 199). “Itse asiassa evoluutiosta tuli tietyssä mielessä tieteellinen uskonto; lähes kaikki tutkijat ovat hyväksyneet sen ja monet ovat valmiita ‘taivuttamaan’ havaintojaan jotta ne sopivat siihen” (HS Lipson, FRS, Prof. Of Physics, Univ. Of Manchester, UK, “Fyysikko Tarkastelee Evoluutiota”, Fysiikan tiedote, Voi. 31, 1980, s. 138).

Tässä ovat tosiasiat. Absoluuttisesti ei ole yhtään siirtymä perusteista muotoa yhdessäkään löydetyssä fossiilissa. Kun evolutionistit ehdottavat, että siihen kului “50 miljoona vuotta, että kala kehittyi sammakkoeläimeksi” yksinkertainen totuus on, ettei ole yhtään siirtymä perusteista fossiilia tämän todistamiseksi Ei ole yhtään löydetty yhtään olentoa todistamaan osittaisista evistä, osittaisista jaloista tai osittain kehittyneestä aivosta, jalasta, silmästä, elimistä tai muusta sen osasta.

Seuraava tulee evoluutioajattelun “isältä”: “Miksi, jos lajit ovat polveutuneet muista lajeista mielettömän hienoilla porrastuksilla, niin miksi emme näe kaikkialla lukemattomia siirtymämuotoja? Miksi kaikki luonto ei ole sekaannuksen alueella, vaan näemme kaikkien lajien olevan hyvin määriteltyjä?” (Lajien Alkuperä, Charles Darwin, kappale. 6.)

Harkitse lausuntoa siitä, miten luunpalojen on tarkoitus esittää kokonaisen​​ihmisen luurankoa eri fossiilien vaiheissa. Dr. Leakey, jota pidetään maailman tunnetuimpana fossiilisena antropologina, sanoi että hänen kuuluisin kallo löytönsä “Lucy” (tunnetaan kuten Australopithecus.), on niin epätäydellinen, että suurin osa siitä on kuin “mielikuvitusta Pariisi tehty kipsistä.” Hän myönsi, ettei pystytä tekemään johtopäätöksiä, mitä lajia hän on, ainoastaan on määritelty 3.5-4 miljoonan vuoden ikä. Olen henkilökohtaisesti nähnyt valokuvan hänen “luustosta”, ja se on merkityksetön.

Tunnetun kansallisen uutislehden etukansi näytti kuvaa apinan päästä ja artikkelin nimeltään “Kuinka Apinat Tulivat Ihmiseksi.” Artikkeli oli säälittävä yritys yhdistää varvas luu toisiin luihin mitkä oli löydetty kymmenen mailin päästä ja sitten kuvata tätä todisteena evoluutiosta. Se puhuu evoluutiosta kuin itsestäänselvyytenä.

Artikkeli oli täynnä epävarmoja lauseita, kuten “lähellä vastaamista,” “mikä näyttää olevan,” “ihmiset ovat spekuloineet,” “ehdotamme,” “silti jotain mysteeristä,” “luultavasti,” “noin,” “oletettavasti,” “ehkä” jne. Nämä lauseet ovat loputtomia. Taideteos ja kaaviot voivat tehdä hämärän spekulatiivisen “todisteen” olevan absoluuttinen todiste.

Lukijalle jää vain vaikutelma, että kirjoittajat itse olivat epävarmoja ja epämiellyttäviä. Sekoitettu perusteettomiin oletuksiin, taideteos antaa uskottavuutta sensaation kautta, mikä antaa sille “myyntikyvyn.”

Harkitse! Täällä ei ole linkkejä kasveista eläimiin, matelijoista lintuihin ja nisäkkäisiin jne. Fossiili tiedot näyttävät, että eläimet ilmestyvät yhtäkkiä. Kun tämä tunnustettiin, koko “mikro evoluution” teoria romahti ja evoluutionistit myönsivät yhtä paljon. Sitten he päättivät, että esimerkiksi fossiilinen ennätys, jolla parhaiten kuvataan selvää “makro evoluutiota,” joskus viitaten “erotettu tasapaino” tai “toiveikas hirviöteoria.” Tämä naurettavan ajatuksen mukaan matelija voisi yhtäkkiä munia munan, josta kuoriutuisi lintu.

Niin monet ihmiset näyttävät kaatuvan tähän naurettavaan ideaan, koska heidän koko elämänsä ajan on sanottu, että evoluutio on tosiasia, ja oletetaan, että se voi olla ole väärin, jos “kaikki uskovat tähän”. Yksi lähde myönsi: “Että elävät asiat sopivat paremmin heidän ympäristöönsä mikä selittäisi sen, että ne kuin luotu siihen ilman että ne olisivat kehittyneet” (Alkuperät?, Ranganathan, B.G.).

Loppujen lopuksi sanottu ja tehty, fossiiliset tietueet eivät ole koskaan paljastaneet mitä evoluutionistit ovat toivoneet. Tietueet antavat oikean todisteen yhdestä tosiasiasta—äkillisen, kaiken elämän erityisen luomisen täysin muodostuneessa tilassa! Uskoa mitään muuta on olla epärehellinen todisteiden perusteella.

Ihmeellinen Ihmissilmä

Tämän kirjasen loppuosa sisältää sarjan lyhyitä tutkimus esimerkkejä, jotka heijastavat Jumalan luovaa neroutta ja todistavat kirjaimellisesta, jumalallisesta luomisesta. Jokainen näistä tekniikan ihmeistä uhmaa ateisteja ja evolutionisteja! Mieti tarkkaan mitä luet ja kysy itseltäsi, onko edes yksi näistä voinut kehittyä.

Aloitamme ihmissilmästä. Tämä mekanismi on hämmästyttävän monimutkainen ja on hyvin inspiroiva todistus Jumalan korkeimman älykkyyden suuruudesta.

Tässä on kolme lausuntoa tohtori David N. Mentonilta. Ensimmäinen edustaa ihmissilmän kehittymisen suurta vaikeutta nykyiseen tilaan missä on poikkeuksellinen muotoiltu ja monimutkaisuus:

“Kamera silmän upein osa on sen ‘elokuva’ tai verkkokalvo. Tämä valoherkkä kerros, joka linjaa silmäpallon takaosan, on ohuempi kuin läpinäkyvä ruoka kelmu ja on huomattavasti herkempi laajemmalle valonsäde alueelle kuin kaikki ihmisen tekemät elokuvat. Paras miehen tekemä elokuva pystyy käsittelemään valoa alueella 1000—yhteen. Vertailun vuoksi ihmisen verkkokalvo pystyy käsittelemään dynaamisen valoa alueella 10 miljardia—yhteen (tai 10 miljoonaa kertaa enemmän) ja voi tuntea niin vähän kuin yhden valon fotonin pimeässä! Kirkkaassa päivänvalossa verkkokalvo poistaa värejä ja muuttaa sen ‘voimakkuuden säätöä’ alaspäin, jotta se ei ylikuormitu.

“Verkkokalvon valoherkät solut ovat kuin hyvin monimutkainen korkeasti vahvistava vahvistin. Verkkokalvossa on yli 10 miljoonaa mahdollista solua ja ne ovat pakattu tiheydellä 200000 (millimetriä kohti) hyvin herkässä foveassa. Näillä fotoreseptori soluilla on erittäin nopea aineenvaihdunta ja voidaan osoittaa vaihtavansa itsensä noin 7 päivän välein! Jos katsot hyvin kirkasta valoa, kuten aurinko, ne palavat välittömästi mutta korvautuvat nopeasti useimmissa tapauksissa. Koska verkkokalvo on ohuempi kuin näkyvän valon aallonpituus se on täydellisesti läpinäkyvä. Jokainen näistä pienistä valoreseptorisoluista on huomattavasti monimutkaisempi kuin kehittynein ihmisen tekemä tietokone.”

Huomaa nyt: “Evolutionisti tohtori Ernest Mayer sanoi kerran: Se on huomattava rasitus uskottavuudesta olettaen, että hienosti tasapainotetut järjestelmät, kuten tietyt aisti elimet (selkärankaisten silmä tai linnun sulka) voisi parantua satunnaisilla mutaatioilla.”

Jopa Darwin sanoi kerran, että ajatus silmän monimutkaisuudesta antaa minulle vilunväristyksiä. Tässä on toinen syy mitä Darwin sanoi. Tämä lainaus, vaikka innostava, silti se on hyytävä: “On arvioitu, että 10 miljardia laskelmaa verkkokalvossa tapahtuu joka sekunti ennen kuin valon kuva edes pääsee aivoihin!” On järkevää verrata tätä esitystä tehokkaimpaan tietokoneeseen. Tietokone lehdessä julkaistussa artikkelissa Bytä (huhtikuu 1985), tohtori John Stevens sanoi: ‘Simuloimaan 10 millisekuntia kokonaisuudesta jopa yhden hermosolun käsittely verkkokalvolta vaatisi ratkaisun noin 500 samanaikaisesta epälineaarisesta differentiaali yhtälöä sata kertaa veisi muutaman minuutin käyttäen Cray-supertietokoneetta. Pidä mielessä, että näitä soluja on 10 miljoonaa tai enemmän vuoro vaikuttaen keskenään monimutkaisella tavalla, tämä veisi vähintään sata vuotta Cray-aikaa simuloida silmäsi tapahtumia mitkä tapahtuvat monta kertaa joka sekunti’” (Dr. David N. Menton, Ph.D., Silmä, Missouri Assoc. for Creation, Inc.—painopiste minun).

Sinulla on oikeus tehdä omat johtopäätöksensä siitä, miten ihmeellinen organismi—ihmissilmä—olisi voinut kehittyä. Ei ihme, että käyttämäni optikko kertoi uskovansa, että silmä ei ole kehittynyt. Hän ymmärtää, että se ei ole voinut! Sen “keksi” Suuri Keksijä.

Australialaiset Termiitit

Seuraavaksi tarkastelemme pientä, vähän tunnettua olentoa—Australialaista termiittiä. Tämä erityinen termiitti eroaa kaikista muista. Itse asiassa se on neljän olentoa yhdessä, ja kukin riippuu muiden olemassaolon jatkumisesta. Tämä termiitti edustaa tapausta, jossa kuka tahansa ei voi olla ilman muita. Harkitse tätä:

“Tutkin uteliaana mikrobiologian luokassa mikro-organismia nimeltään Mixotricha Paradoxa, joka asuu Australian termiittien suolistossa. Kun se oli ensin löydetty, se näytti olevan peitetty kiharaisilla ​​hiuksilla. Tarkasteltaessa sitä paljastui, että nämä eivät olleet karvoja ollenkaan, vaan spirokeetteja, jotka ovat täysin erityyppisiä mikro-organismeja. Mixotrichassa on kuoppia tai lisäyksiä, joilla se spirokeetat kiinnittyivät, ja bacillus mitkä pysyivät kuopan toisella puolella. Spirokeetat tarjosivat liikkumisvälineet koko mikro-organismi pesäkkeelle. Ne ovat kolme täysin erilaista bakteeria, jotka päättivät elää yhdessä yhteisössä. Siten niillä on keskinäinen riippuvuus suureen mikro-organismi spirokeettiin, bacillus, Australialainen termiitti ja jopa puuhun, missä termiitti ruokkii. Oletan, että jos olet evolutionisti, sinun tulee uskoa, että yhtenä ajankohtana he muodostivat komitean ja päättivät työskennellä yhdessä; Mixotricha ‘kehittää’ kuoppia, johon spirokeetat voivat haudata päänsä ja minkä takana bacillus voisi piiloutua; jotka kaikki ‘päättivät’ asua termitiini sisälmyksissä” (Douglas B. Sharp, Vallankumous Evoluutiota Vastaan, osa. 5—painopiste minun).

On selvää, että tämä kuva tarjoaa jokaisen olennon erityistä luomista samaan aikaan. Nämä eivät ole voineet kehittyä eri aikoina, koska ne eivät pääsisi siihen pisteeseen, jossa he voisivat “tavat” ja viettää ikuisesti olemassaoloaan toisistaan riippuvaisina ​​ja yhdessä.

Koalat ja Eukalyptuspuut

Useimmat tuntevat pehmoiset koala karhut ja ovat kaikki kuulleet niistä Eukalyptuspuista. Heillä on erityinen suhde. Jokainen on kotoisin vain yhdestä paikasta maan päällä—Australiasta. Koalat syövät vain eukalyptuslehtiä ja elävät koko elämänsä yhdessä lehdossa. Ne saavat myös esimerkiksi kosteutta lehdistä koska ne eivät koskaan juo vettä.

Koalasilla on erityisiä mikro-organismeja, jotka hajottavat eukalyptuslehtien alkuaineet ja jotka ovat myrkyllisiä kaikille muille olennoille. Nämä toksiinit muunnetaan itse asiassa vitamiineiksi. Kuinka koalat kehittyvät, elleivät ne ole luotu ja suunniteltu näiden mikro-organismien kanssa vatsassaan? Ilman näitä he olisivat syöneet eukalyptusta lehtiä ja kuolleet. Silti nämä järjestelmät ovat niin yksilöllisiä, että ne voivat vain selviytyä syömällä eukalyptuslehtiä. Monet luonnontieteilijät pitävät näitä “kaikista kehittyneimpänä ruoansulatuskanava planeetalla.” Niiden vähäinen 5% proteiinien saanti, tanniinit ja toksiinit tappaisivat muut eläimet.

Hylätäkseen Jumalan aiheuttaman erikoisen luomisen, evoluutionistin voivat vain päätyä seuraavaan johtopaatokseen, “Mika onni koaloille, että juuri oikeat mikro-organismit tulivat heidän järjestelmiinsä samaan aikaan kun näille kehittyi maku syödä vain eukalyptusta lehtiä.” Tämä osoittaa, että Jumala loi koalat.

Valaat ja Delfiinit

Seuraava lainaus osoittaa valaiden ja delfiinien kehittymisen mahdottomaksi niiden nykyiseen tilaansa. Se tarjoaa laajemman lausunnon siitä miksi ei ole fossiilista tietoa, joka osoittaisi niiden siirtymävaiheiden kehityksen:

“Osoitamme yhden tällaisen siirtymisongelman käyttäen delfiinejä ja valaita esimerkkinä.” Mainittuja nisäkkäät synnyttävät poikasensa elossa ja hengittävät ilmaa, mutta silti viettävät koko elinajansa meressä. Oletetun järjestyksen miten delfiinit ja valaat ovat kehittyneet, täytyy olla, että ne ovat peräisin maanisäkkäistä, jotka palasivat veteen ja muuttuivat meriolennoksi. Mutta delfiineillä ja valailla on niin monia merkittäviä piirteitä mistä niiden selviytyminen on täysin riippuvainen ilman minkäänlaisen kehityksen mahdollisuutta! Se olisi sama kuin yrittäisit vaihtaa bussia sukellusveneeseen yksi osa kerrallaan ajaessasi 80 km tunnissa.

“Seuraava on luettelo siirtymävaiheista” jotka evoluutionistien täytyy huomioida delfiini kehittyessä jostain tuntemattomasta maanisäkäs esidelfiinistä: (1) Nenän on siirryttävä pään takaosaan. (2) Jalat, kynnet tai häntä on vaihdettavasti eviin ja räpylöihin. (3) Sen olisi kehitettävä torpedon muotoinen runko tehokkaaseen uimiseen vedessä. (4) Sen täytyisi juoda merivettä ja poistaa siitä suolasta. (5) Sen koko luuston rakenne ja aineenvaihdunta olisi järjestettävä uudelleen. (6) Sen olisi kehitettävä hienostunut kaikuluotain järjestelmä etsimään ruokaa.

“Voisiko delfiini hankkia näitä ominaisuuksia asteittain yksi kerrallaan miljoonien vuosien aikana? Entä siirtymävaiheet? Olisiko ne selvinneet hengissä yhdenkään muutoksen avulla? Miksi on täydellinen poissaolo siirtymämuotojen fossiileista?

“Harkitse valasta ja sen valtavaa koko eroa planktoniin, josta se ruokkii. Valas on kuin ‘meripölynimuri’ jolla on harja suodatin suussaan. Kun se ‘kehitti’ tämän ominaisuuden, mistä se ruokki? Minulle tekee huomattavan mielikuvituksen kuvitellakseni delfiinien ja valaiden kehityksen” (Douglas B. Sharp, Vallankumous Evoluutiota Vastaan, ph. 5.).

On pääteltävä, että valaat ja delfiinit luotiin!

Entäpä Kolibrit?

Lyhyt lintujen yleiskatsaus paljastaa joitain merkittäviä tosiasioita. Lähes jokainen lintu rakentaa pesänsä eri tavalla. Kosiskelu käyttäytyminen, seksuaaliroolit ja lisääntymistoiminta ovat erilaisia lähes kaikilla lajeilla. Yhden linnun roolissa uros kerää ruokaa ja naaras istuu munilla ovat painvastaisia. Ja milloin sukupuolet erosivat toisistaan—lintujen tai minkä tahansa muun eläimen perusteella? (Jopa jotkut kasvit ovat uros- ja naaraspuolisia. Kuinka tämä tapahtui?)

Kolibrit edustavat todellista nerokkuutta. Ne painavat noin 2-3 grammaa ja kuten helikopterit, voivat lentää eteenpäin, taaksepäin, sivuttain ja leijua paikallaan. Tämä lentomekanisminsa on uskomattoman monimutkainen ja pienet höyhenet ovat painonsa puolesta vahvemmat kuin mikään miehen suunnittelema rakenne. Nämä sulat muuttavan muotoaan jatkuvasti säätääkseen tuulta ja ilmanpainetta. Niiden höyheniensä etu siivet toimivat potkurien tavoin tarjoten nosto- ja työntövoimaa.

Kolme neljäsosaa kaikesta kokonaispainosta ​​ovat siipilihakset. He toimivat kuin eräänlainen suihkukäyttöinen lentoonlähtömekanismi, joita voi käyttää laskuihin ja lentoonlähdössä. Ilma virtaa vain yhteen suuntaan keuhkoissa toimittaen jatkuvan hapen saannin niin raskaaseen suurnopeuslentoon. Niillä on myös—sisään vedettävä laskuteline, siirtymisnavigointijärjestelmä, virtaviivaistaminen ja naamiointi ja ylimääräinen hengitysjärjestelmä, jossa ne voivat säilyttää ylimääräistä ilmaa onttojen luidensa sisällä. Tämä puolestaan ​​tarjoaa kelluvuuden ja sisäisen ilmastointilaitteen. Kolibrien on syötävä jatkuvasti tyydyttääkseen näiden korkean aineenvaihdunnan tason. Syömisen lopettaminen merkitsisi kuolemaa. Vain käymällä läpi eräänlaisen “horroksen” yöllä, ne voivat selviytyä. Voisiko kaikki tämä kehittyä ja vain tapahtua?

Kuten kimalainen, joka myös varmasti uhmaa fysiikan lentokyky lakeja, myös kolibri on yksilöllinen, mutta käytännössä aerodynaaminen täydellisyys. Vain Jumala olisi voinut tehdä näin tehokkaan lentävän koneen. Yksikään ilmailun insinööri ei ole koskaan suunnitellut mitään lähellekään samanlaista kuin tämä pieni lennon ihme!

Ja Kalat?

Onkijakalat, jousiammuntakalat ja anableps-kalat ovat kolme kalaa, jotka kirjaimellisesti uivat evoluution edessä.

Naaraspuolisella onkijakalalla on uistin, joka roikkuu lisäosasta nenän etupuolelta. Se houkuttelee kaloja lähelle, joten hän voi iskeä ja niellä ne. Urospuolisella ei ole sellaista, koska hän ei koskaan syö. Pikemminkin hän kiinnittää itsensä naaraaseen, kun molempien verivirrat sulautuvat, mikä ruokkii hänen. Evoluutiolaiset eivät osaa selittää onkijakalaa.

Jousiampujakalat voivat ampua alas ötököitä veden pinnan yläpuolelta ruiskuttamalla vettä niihin. Vesi taittaa voimakkaasti valoa ja sen edessä voi olla mahdoton kohdistusongelma kaloille. Kuinka kaikki jousiammuntakalat tietävät vaistomaisesti laskea täydellisesti valon voimakkaan taittokulman ja osua menestyksekkäästi saaliinsa?

Anableps on kala aivan poikkeuksellisia silmiin. Ne antavat sen istua pinnalla ja näkevät samanaikaisesti veden pinnalla ja vedessä. Sen silmät on kirjaimellisesti jaettu kahteen toiseen erilliseen osaan. Kuinka evoluutio tapahtui aiheuttaen puolen silmän vähitellen kehittymisen niin, että se näkee veden pinnalla ja päinvastoin toisen puoliskon kanssa?

Kuka insinööri on koskaan tehnyt näin tehokkaita sukellusveneitä, minkä suunniteltu tekee niistä täydellisen metsästäjän ja jotka sopivat täsmälleen niiden tarpeeseen ja ympäristöön?

Suunnittelu Vaatii SUUNNITTELIJAN

Olen valmis käsittelemään tämän kirjasen lopullisia päätelmiä vasta kun olemme katsoneet kahta viimeistä lähdettä. Useat tutkijat hyväksyvät, että suuret todistukset suunnittelusta kaikkialla ympärillämme vaatii Suuren Suunnittelijan tunnistamisen. Useat tunnistavat, että jonkin muun vaihtoehdon hyväksyminen pakottaa heidät kieltämään todellisuuden. Ensimmäinen lähde asettaa toisen lähteen:

“Kaikki päättelevät automaattisesti ja mukavasti, että halutut ja suunnitellut esineet (koneet, talot jne.) ovat olemassa koska suunnittelija suunnitteli ne. On luonnotonta päätellä toisin. Mutta evoluutio pyytää meitä irtautumaan tästä tarkoituksesta, uskoa siihen, mikä on luonnotonta, kohtuutonta ja…uskomatonta…Perusta tähän luonnollisen ja kohtuullisen poikkeamiseen ei ole tosiasia, havainto tai kokemus, vaan kohtuuton ekstra-polaatiot abstraktista mahdollisuudesta, matematiikasta ja filosofiasta” (Wysong, R.L., Luominen/Evoluutio Kiista, 1976).

Nyt toinen lähde:

“Lopuksi on ymmärrettävä, ettemme johda suunnittelua siitä mitä emme tiedä, mutta siitä mitä tiedämme.” Emme johda suunnittelua suljettuun laatikkoon, mutta avoimeen laatikkoon. Mies, joka tulee primitiivisestä kulttuurista, joka näkee auton, voi arvata, että sen moottori on tuuli tai auton alle piilotettu antilooppi. Mutta kun hän avaa konepellin ja näkee moottorin, huomaa heti, että se on tehty. Samalla tavalla biokemia on avannut solun, tutkimalla miten se toimii, näemme myös, että se on tehty.

“Se oli järkytys 1900-luvun ihmisille, kun he löysivät tieteen havainnot, että monet piirteet biologisessa maailmassa selittää tyylikkään ratkaisun luonnollisen valinnan perusteelle. Meille oli järkytys 2000-luvun löydökset, mitkä tieteen tekemien havaintojen perusteella, että elämän perusmekanismeja ei voi pitää luonnollisena valintana vaan ovat suunniteltu. Mutta meidän on käsiteltävä sokkimme niin hyvin kuin voimme ja jatkaa vain eteenpäin. Ohjaamattoman evoluution teoria on jo kuollut, mutta tieteen työ jatkuu” (Behe, Michael J., Molekyyli Koneet).

Varmasti todellinen tiede on aina sopusoinnussa tosiasioiden kanssa. Jokainen, joka uskoo Jumalaan tai erityiseen luomiseen, ei koskaan tarvitse pelätä Jumalaa tai tosiasioihin perustuvaa tiedettä!

Maan Olemassa Olemisen Mahdollisuus

Tehdään kuvitteellinen matka kuuhun ja katsotaan takaisin maahan. Harkitse kaikkia mitkä jätimme matkan taakse. Voisimme kysyä: Mitkä ovat matemaattiset mahdollisuudet, että maa, sen kaikki kasvit, eläimet, ekosysteemit ja monimutkainen keskinäinen riippuvuus, voisi syntyä itsestään? ovat todelliset kertoimet, että kaikki tämä voisi tapahtua – edes kerran? Mitkä ovat mahdollisuudet ainoastaan yhden maan esiintyminen?

Lukuisat tiedemiehet ovat tunnistaneet epätodennäköisen planeetan aseman sijainnin aurinkokunnassa suhteessa kuuhun. Esimerkiksi, jos maa olisi 10% kauempana auringosta, se jäätyisi, tai jos se olisi 10% lähempänä aurinkoa, se paistuisi nopeasti. Jos se olisi 20% lähempänä kuuta, kahdesti päivässä 10-15 metrin vuorovesi aallot liikkuisivat edestakaisin maanpinnan yli suurella nopeudella.

Tohtori Hugh Ross Ph.D., suoritti huolellisesti tämän hyvin vaikean monimutkaisen matemaattisen laskennan. Hän otti 123 erillistä parametria ja laski kertoimet kaikille 123 tekijälle, mitkä pitää olla läsnä, jotta maa olisi olemassa sellaisena kuin me sen tiedämme, jotka olisi voineet tulla yhteen—“vain onnen potkusta”—joka tapahtui itsestään.

Jotkut hänen parametreistaan on lueteltu tässä, jotta voisit ymmärtää hänen laskelmiensa monimutkaisuuden.

Hän laski tarkan arvon galaksin koosta, tyypistä, sijainnista ja auringon syntymä ajan, auringon sijainnista mahdolliseen supernova räjähdykseen, kuiden lukumäärän, massa ja etäisyys kuista, vuoroveden vaikutus, planeetan akselin kallistuminen, planeetan etäisyys tähdestä, mantereiden maailmanlaajuinen jakauman, planeetan kuoren paksuus, ilmakehän läpinäkyvyys, paineen, viskositeetin, hiilidioksiditason, kloorin määrän, koboltin, kuparin, fluorin, nikkelin, kaliumin (ja monet muut alkuaineet maan kuoressa), happi-typpi-suhteen, tulivuorten aktiivisuuden ja monta muuta. Sitten tohtori Ross suoritti viimeisen matemaattisen laskennan ennen saapumistaan lopullisessa johtopäätöksessä mahdollisuuteen, että koko maailmankaikkeudessa olisi ainoastaan yksi maa.

Tulokset hänen laskelmastaan—käyttäen 123 parametria, yhden maan löytymiseen on: “vähemmän kuin yksi mahdollisuus 10 kerroin 139. (kymmenentuhatta biljoonaa biljoonaa biljoonaa biljoonaa biljoonaa biljoonaa biljoonaa biljoonaa biljoonaa biljoonaa biljoonaa), että vain yksittäinen planeetta esiintyisi missään tahansa?”

Tämä edustaa paljon nollia!

Vasta muutama vuosikymmen sitten matemaatikkojen suurin tiedossa oleva numero “vigintillion”—tai 1 kerroin 63 nollaa. Jättimäinen kuin tämä numero on, kertoimet missä tahansa maailmankaikkeudessa esiintyvä maa edustaa lukua niin valtavasti suurempi kuin kääpiö 1 kerroin 15 nollaa.

Ymmärrä! Universumi on erottamaton matematiikan laeista. Toisin sanoen yhden maan esiintyminen missä tahansa maailmankaikkeudessa on mahdoton todennäköisyys. Jokaisen matemaatikon “suolansa arvoinen” tulisi myöntää, että maa luotiin juuri sellaisena kuin me näemme sen!

Hämmentyneitä Tutkijoita ja Ateisteja

Tämä kirjanen edustaa vain murto-osaa kaikesta, mitä olen opiskellut tämän kirjoitusta varten. Tämä olisi helposti voinut olla tuhat sivua pitkä ilman että se uuvuttaisi käytettävissä oleva aineiston. Kuitenkin, kuin tämä kirjanen, kaikilla on kohtuullinen raja.

Paavali kuvaili niitä, jotka kieltäytyvät hyväksymästä “todiste vuorta” Jumalan olemassaolosta. Hän kirjoitti: “Sen tähden, että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat aatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt” (Kirje Room. 1:19-21). Moderni tiede on jätetty ilman tekosyytä, kun se päättää uskoa ja opettaa evoluutiota ja jättää huomiotta Jumalan olemassaolon. Se on sanottu: “Ei ole yhtään niin sokeaa kuin hän, joka kieltäytyy näkemästä.” Jos ihmiset kieltäytyvät hyväksymästä totuudesta Jumalan olemassaolosta, ei ole mitään muuta sanottavaa kuin tahallinen sokeus. Muista, että vain “hullu on sanonut sydämessä: Ei ole Jumalaa.”

Yksi viimeinen tiedelainaus tiivistää parhaiten miksi niin monet ateistit ja evolutionistit löytävät turhautumisen ja pettymyksen maailmassa:

“Koska löytyi tarkka maailmankaikkeuden alku mitä monet tutkijat eivät odottaneet ja mikä teki useimpien tutkijoiden tunteet hyvin epämiellyttäväksi, kuten myös Einsteinin. ‘Tieteessä on eräänlainen uskonto’, sanoo Jastrow, se on henkilön oma usko järjestykseen ja harmoniaan Maailmankaikkeudessa, jossa jokainen tapahtuma voidaan järkevästi ymmärtää ja kaikki tulokset liittyvät johonkin edelliseen tapahtumaan. Kaikille tapahtumille on löytynyt vaikutus ilman ‘Ensimmäistä Syytä.’ Mutta tässä se on ‘Ensimmäistä Vaikutus’, useimmat tähtitieteilijät ja fyysikot ovat nyt samana mieltä, että Maailmankaikkeudella oli selvä alku. Siksi täytyy olla ensimmäinen syy, Päätapahtuma—Jumala—joka pani universumin liikkeelle. ‘Tiedemiehelle, joka on elänyt uskonsa kautta tietämättömyyden vuoristossa; hän on valloittamassa korkeinta huippua; kun hän vetää itsensä viimeisen kiven yli, siellä häntä tervehtii teologit, jotka ovat istuneet siellä vuosisatojen ajan.’” (Uusi Amerikkalainen, “Jumalallinen Suunnittelu”, D. Behreandt, 18. joulukuuta 2000).

Skeptikolle

Länsimaailman koulutettujen joukossa, suosittuja termejä niille, jotka kieltäytyvät hyväksymästä kaikkivaltiaan Jumalan auktoriteettia, ovat “deistejä”, “rationalistit”' tai, yleisemmin sanottuna, “korkeammat kriitikot.”

Raamattu opettaa, että “sen tähden, että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.” (Kirje room. 8:7). Tämä on luonnollinen taipumus ihmisten mielessä—SINÄ mukaan lukien—vaikka useimmat eivät uskoisi tai myöntäisi tätä. (Katso myös Jeremia 17:9.) Täällä ei ole todisteita, tosiasioita, logiikkaa tai järkevää päättelyä, mikä voisi koskaan aiheuttaa ketään, joka on haluton perustamaan uskoa ja antautumalla rakastavan Jumalan auktoriteetille, niin tehdäkseen. Luonnollinen puolueellisuus ja ennakkoluulo uskoa kaikkivaltiasta Jumalaa, joka kertoo miten heidän pitäisi elää, on riittävä rehellisesti olla hyväksymästä tämän kirjasen sisältäviä todisteita!

Mutta mitä sinä teet?

Kirjasessa Onko Jumalan olemassa? Herbert W. Armstrong totesi tämän lausunnon alaotsakkeessa “Universumin Pääkallo:”

“Mutta sitten sinä, Herra Skeptikko, katsot ylöspäin kohti valtavaa taivasta Maailmankaikkeuden Pääkallosta, mikä ei koskaan jätä edes yhtä sekuntia—täydellinen kello, johon asemamme kaikki epätäydelliset ihmisen tekemät kellot ja sanot minulle: ‘Tämä kaikki vain HAPAHTUI!” Täällä ei ollut suurta kelloseppää! Ei Suurta Ajattelijaa tässä valtavassa maailmankaikkeudessa, joka loi sen, asetti jokaisen tähden ja planeetan omaan tarkkaan paikkaansa ja asetti lukemattomat taivaankappaleet, jotka kulkevat avaruuden läpi, kukin omalla kiertoradallaan, omassa järjestetyssä tarkkuudessaan. Ei, se vain muovasi itsensä, kokosi itsensä ja laittoi itsensä käyntiin. Ei ollut älykkyyttä—ei suunnittelua—EI LUOMISTA—EI JUMALAA!’

“Sanotko sinä tämän minulle?

“Jos voit, Minä vastaan, että en kunnioita älykkyyttäsi. Ja Jumala, jonka Tunnustan vastaa sinulle: “HULLU on sanonut sydämessään: Ei ole Jumala!” (Psa.14:1; 53:1)

”Jos voit katsoa itseäsi ja huomata kuinka älykkäästi SUUNNITELTU ja toteutettu kaikki on luonnossa sekä kasvien ja eläinten elämässä—kaiken muun me näemme kuin Jumalan kauniin käsityön, sitomalla, rypistämällä ja saastuttamalla—kömpelö käsisen Jumalan unohtavan ja hylkäävän miehen—ja sitten sanot, että epäilet kaiken viisaan, kaiken tietävän, kaikkivoiva Luoja JUMALAN, silloin minäkään en usko rationaalisiin prosesseihisi tai vilpittömänä TOTUUDEN etsijänä!”