Maailma on täynnä sotaa, terrorismia, kuohuntaa ja hämmennystä. Vaikka miehet ovat luoneet monia uskomattomia teknologisia keksintöjä, he eivät voi “luoda” rauhaa. Tiedemiehet ovat vapauttaneet atomin voiman, mutta ovat voimattomia “vapauttamaan” tien Maailman rauhaan. Tähtitieteilijät ovat löytäneet paljon tietoa universumin koosta, majesteetista ja tarkkuudesta, mutta he eivät voi “löytää” tietä Maailman rauhaan. He voivat löytää galakseja kaukana läpi universumin, mutta he eivät voi “löytää” rauhaa tässä Maailmassa.

Sota on ollut tärkein keino, jolla kansakunnat ovat ratkoneet kiistoja kautta historian. Sitä on pidetty luonnollisena tasapainon tilana, kun taas rauhaa on pidetty toipumisen ajanjaksona edellisestä kampanjasta, jossa jo valmistaudutaan seuraavaan hankkeeseen tai valloitukseen. Ensimmäisen Maailmansodan aikana ranskalaisen valtiomiehen Georges Clemenceaun lainaus kuvastaa tarkasti tätä asiaintilaa: “En tiedä, onko sota välisoittoa rauhan aikana vai onko rauha sodan aikainen välisoitto.”

Kenraali Douglas MacArthur totesi kaunopuheisesti ihmiskunnan nykyisen pulman: “Meillä on ollut viimeinen mahdollisuutemme. Jos emme kehitä suurempaa tai oikeudenmukaisempaa järjestelmää...Maailman loppu on ovellamme” (19 Huhtikuuta 1951, puhe Kongressille).

Yksi Maailman Hallitus?

Vuonna 1966, kun Jumala alkoi kutsua minua Hänen totuuteensa, minulla oli tilaisuus tavata Yhdysvaltain Kongressiedustajani Ohiosta. Olin hakenut Yhdysvaltain Merisotakouluun ja kaikilta hakijoilta vaadittiin henkilökohtaista haastattelua heidän paikallisen Kongressiedustajansa kanssa loppuvaiheessa ennen hyväksymistä. Haastattelun lopussa hän kysyi, haluanko esittää hänelle kysymyksiä. Hän oli arvostettu, pitkäaikainen Kongressin jäsen, joka antoi minulle mahdollisuuden esittää hänelle kysymyksiä.

Minulla oli vain yksi.

Minä olin oppimassa pian tulevasta, maailmaa hallitsevasta, yliluonnollisesta hallituksesta, joka perustetaan, kun Jeesus Kristus palaa takaisin. Tätä ajatellessani kysyin Kongressiedustajalta hänen mielipidettään yhdestä maailman hallituksesta, olisiko se miesten käsissä. Hänen vastauksensa oli välitön ja painokas: “En usko, että se toimisi, mutta jos toimisi, huutaisin sen talon katolta.” Hän ilmaisi myös erilaisia huolenaiheita tähän kysymykseen.

Tämä teki pysyvän vaikutuksen. En ole koskaan unohtanut keskusteluani tämän Kongressiedustajan kanssa,—jolla on yli 30 vuoden kokemus liittovaltion hallituksessa.

Siitä lähtien monet ovat väittäneet, että yksi maailmanhallitus on ainoa tie maailmanrauhaan ja vakauteen. Mutta monia kysymyksiä herää tästä. Kuka voisi tuoda sen? Miten se vaiheistetaan? Mitä lakeja se hallinnoisi? Miten ne pantaisiin käytäntöön? Luopuisivatko suvereenit kansakunnat tämän hallituksen alle? Onnistuisiko se, vai sortaisiko se lopulta koko ihmiskuntaa? Nämä kysymykset pysäyttävät aina ajattelijat, suunnittelijat, johtajat ja tiedemiehet!

Siksi maailmanrauha on yhtä vaikeasti tavoitettavissa kuten aina ennenkin. Ilmeisesti kaikki haluavat sitä, mutta kukaan ei tiedä, miten se voidaan saada aikaan. Miksi? Miksi aikamme kokeneet johtajat ja älykkäät ajattelijat eivät löydä tietä rauhaan? Miksi ihmiset ymmärtävät, että ainoa ratkaisu, joka voisi tuoda rauhan, on yksi maailmanhallitus, joka on samalla tunnustanut, että tämä on täysin mahdotonta, jos se jätetään ihmisten käsiin? Jos ihmiset eivät kykene hallitsemaan omaa elämäänsä, miten he voisivat hallita koko maailmaa?

MIKSI Miehet Eivät Löydä Tietä Rauhaan

Ihmiskunta, kapinassaan Jumalaa vastaan, haluaa esittää heidän omat versionsa sivilisaatiosta parhaassa mahdollisessa valossa. Samalla tavoin kuin nykyisten Israelin (12 heimon) väärien profeettojen kautta, Hesekiel profetoi meidän ajastamme, julistaen: “Koska he vievät minun kansani harhaan, sanoen: rauha!, vaikka ei rauhaa ole” (13:10). Jumala osoittaa, että rauha on vaikeasti tavoitettavissa niille, jotka hylkäävät Hänen tiensä.

On sanottu, että kaikki kansakunnat joko valmistautuvat sotaan, sotivat parhaillaan tai ovat toipumassa sodasta. On myös huomattu, että historiassa on kirjattu yli 14600 sotaa. Ja tämä luku on peräisin 1960-luvun puolivälistä. Miehet näyttävät aina menevän sotaan etsimään rauhaa. Sodan lopputulokseen liittyy yleensä aselepo, mutta se ei aina tuota pysyvää rauhaa. Tämä johtuu siitä, että ihmiset eivät voi, eivätkä tule koskaan löytämään tietä rauhaan yksin ilman ulkopuolista apua. Todellisuudessa heillä ei ole mahdollisuutta saavuttaa maailmanrauhaa. Tässä on syy miksi.

Osana laajaa profetiaa meidän aikamme maailman olosuhteista profeetta Jesaja vastaa tähän kysymykseen: “Rauhan tietä he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän askeleissansa; polkunsa he tekevät mutkaisiksi, ei kukaan, joka niitä käy, tunne rauhaa” (59:8). Miesten ratkaisut johtavat aina uusiin sotiin, tuhoihin, kurjuuteen, kuolemaan ja tuhoon. Apostoli Paavali kirjoitti Jesajaa lainaten: “ja rauhan tietä he EIVÄT TUNNE” (Kir. Roo. 3:17).

Kuinka totta!

Miesten hallitukset eivät yksinkertaisesti toimi. He eivät ole koskaan onnistuneet löytämään pysyviä ratkaisuja ratkaisemattomiin ongelmiin. Heillä ei ole vastauksia ihmiskunnan suurimpiin kysymyksiin. Miehille ei ole annettu aikaa ymmärtää tietä rauhaan—tai itse asiassa tietä yltäkylläisyyteen, onnellisuuteen, terveyteen ja vaurauteen. Ei ihme, että suurimmat ajattelijat, johtajat, opettajat ja tiedemiehet ovat epäonnistuneet surkeasti rauhanpyrkimyksissään maailmassa! Jumala ei ole vielä paljastanut ihmiskunnan suurelle enemmistölle ratkaisua sen loppumattomiin sotiin ja maailman ongelmiin.

Mikä On Evankeliumi?

Jeesus sanoi: “Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” (Mar. 1:15). Mutta mikä on evankeliumi? Useimmat eivät koskaan ole huolissaan tästä kysymyksestä. Evankeliumin totuus on pysynyt piilossa suurimmalta osalta tunnustavista Kristityistä. Ensimmäisestä vuosisadasta lähtien on ollut salaliitto, jolla petettiin Kristittyjä evankeliumin merkityksestä. Niin järkyttävältä kuin se näyttääkin, näin on tapahtunut.

Useimmat uskovat, että evankeliumissa on kyse henkilö Jeesus Kristuksesta. Kristuksen rooli on varmasti valtava, mutta Hän ei ole evankeliumi. Raamattu osoittaa, että Jeesusta Kristusta saarnataan evankeliumin yhteydessä.

Toiset julistavat “pelastuksen evankeliumia” tai “armon evankeliumia.” Toiset taas uskovat “ihmeiden evankeliumiin” tai “sosiaaliseen evankeliumiin” tai “ruokien evankeliumiin” tai “paranemiseen” tai “uskoon.” On myös niitä, jotka vain ajattelevat “evankeliumi musiikkia,” kun sana evankeliumi tulee mieleen. Nämä kaikki ovat ihmisen omia ajatuksia, jotka eivät ole sitä, mitä RAAMATTU sanoo!

Huomaa Markuksen sanoma (Mar. 1:14): “Mutta sitten kuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia (Valtakunta).” Tätä evankeliumia Jeesus saarnasi. Tässä yhteydessä Hän oli sanonut: “Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” Mikä on evankeliumi? Se on “JUMALAN EVANKELIUMI (Valtakunta).” Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku. Jakeessa yksi viitataan juuri tähän sanomaan, kun siinä sanotaan: “Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.” Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa oli kyse JUMALAN EVANKELIUMISTA (Valtakunnasta)—ei jostain muusta! Yhden on uskottava ja ymmärrettävä tämä evankeliumi pelastukseen—ei väärennökseen tai korvikkeeseen.

Vahva Varoitus Väärentää Evankeliumia

Totuus tästä aiheesta on niin tärkeä, että Jumala innoitti Paavalia varoittamaan silloin Galatalaisia—ja meitä tänään: “Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin, joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Niin kuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu” (Kir. Gal. 1:6-9).

Tämä on erittäin vahva lausunto! Seuraavassa luvussa (2:5) Paavali jatkoi toivoen, että “evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne.” On siis olemassa todellinen evankeliumi, joten kaikki muut ovat vääriä.

Paavali ei selvästikään koskaan opettanut erilaista tai ylimääräistä evankeliumia, kuten jotkut väittävät. Ironista kyllä, Jumala käytti häntä varoittaakseen sallimasta tällaista väärää opetusta. Hän jopa julistaa kirouksen (1:8) ketään ihmistä, enkeliä tai jopa apostolia vastaan—“Mutta vaikka me (apostoli), tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu”—joka päättää rikkoa tätä käskyä. Mikä voimakas pyhä kirjoitus!

Paavali selitti myös, että apostolit olivat uskottuja säilyttämään Jumalan todellisen evankeliumin. Huomaa 1. Kirje Tes. 2:4 “Vaan niin kuin Jumala on katsonut meidän kelpaavan siihen, että meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme, emme, niin kuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme.” Tämä on vastuu, jota ei pidä ottaa kevyesti. Todelliset papit opettavat aina, mitä Jumala käskee, eivät sitä, mikä “miellyttää ihmisiä” tai Raamatun “tutkijoita.” Joten kaikki ajatukset siitä, että Paavali opetti toista evankeliumia (jota yleensä luultiin olevan Kristus itse) ovat typeriä. Hän olisi kirjaimellisesti lausunut kirouksen itselleen!

Kaikki, jotka saarnaavat väärää evankeliumia, julistavat automaattisesti kirouksen itselleen. Miksi miehet eivät pelkää tehdä tätä? Miksi niin monet ovat halukkaita opettamaan mitä tahansa monista vääristä evankeliumista? Valtavirran Kristinuskon seurakunnat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, mitä edes evankeliumi on.

Miksi?

Siitä lähtien, kun Kristus sanoi evankeliumin koskeneen Jumalan valtakuntaa, eivätkä ihmiset tiedä, mikä Jumalan valtakunta on, he ovat tulleet siihen tulokseen, että valtakunta voi olla yhdessä tiettyyn kirkkokuntaan tai Kristinuskoon kokonaisuudessa. Toiset vähentävät sen “lämpimäksi tunteeksi ihmisten sydämissä.” Toiset taas uskovat, että se on “vuosituhat” tai jopa “Brittiläinen imperiumi.” Jotkut ovat jopa tulleet siihen tulokseen, että Jumalan valtakunnan evankeliumi ei ole ihmiskunnalle tänä päivänä!

Kuinka uskomatonta tietämättömyyttä!

Kansakunnat ovat petettyjä (Ilm. 12:9) tämän maailman Jumalan voimalla (2. Kir. Kor. 4:4), joka käyttää hänen pappejaan välineinä levittääkseen suosittua väärää evankeliumia Kristuksen persoonasta, kuin Jumalan evankeliumin (valtakunnan) sanoman sijasta, jonka Kristus toi mukanaan.

Huomaa 2. Kir. Kor. 11:13-15, jossa Paavali kirjoitti: “Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme; sillä itse Saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.”

Tämä on suorasukainen, järkyttävä kirjoitus. Se on kuitenkin totta, että Saatanalla on pappeja, jotka näyttävät olevan kuin Jumalan pappeja.

Seuraavat jakeet jatkavat Paavalin kuvausta väärien ministerien työstä. Huomautus: “Mutta minä pelkään, että niin kuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee (puhuen vääristä papeista), ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet…” (jakeet 3-4). Jos Kristus on evankeliumi, miksi “toinen Jeesus” ja “toinen evankeliumi” on lueteltu kahdeksi erilliseksi ongelmaksi?

Ihmisten on herättävä tähän petokseen—joukkoharhaan—oletettuun Kristinuskoon, joka kieltää käytännöllisesti katsoen kaikki Raamatun YKSINKERTAISET TOTUUDET! Jumalan suunnitelma ihmiskunnalle on tyrmistyttävä—eikä ole verrattavissa mihinkään, mitä ihmiset ovat keksineet korvaamaan sen, mitä Hän sanoo. Maailma jättää huomioitta Raamatun yksinkertaiset, selkeät ja erehtymättömät kirjoitukset Jumalan valtakunnasta.

Tämä kirjanen selittää hämmästyttävän totuuden, jonka niin monet jättävät huomiotta!

Kristuksen Viesti—Ennakkoon Annettu Ilmoitus

Kuten uutistenlukija kertoen tästä tulevasta ajasta edessäpäin, Kristus tuli antamaan ilmoituksen täydellisestä muutoksesta siitä, miten maailmaa tullaan hallitsemaan tulevaisuudessa. Tämä muutos toisi mukanaan ennen näkemättömän maailman rauhan, ja onnen, harmonian, yleismaailmallisen terveyden ja vaurauden.

Kaikkialla, minne Hän meni, Kristus puhui Jumalan valtakunnasta. Se oli useimpien Hänen vertauksiensa aihe. Kun Hän valmisti Hänen 12 apostoliaan ja lähetti heidät saarnaamaan, käskynä oli saarnata Jumalan valtakuntaa (Luu. 9:1-2). Kun Hän myöhemmin lähetti Hänen 70 opetuslastaan (Luu. 10:1), Hän myös käski heitä saarnaamaan Jumalan valtakuntaa (jae 9). Paavali saarnasi tätä samaa “Jumalan valtakuntaa” sanomaa kaikkialla, minne hän meni (Apo. Teot 19:8; 20:25; 28:23; 28:31). Valtakunta ja Jumalan valtakunta termit löytyvät useita kertoja läpi Uuden Testamentin. Silti on aivan hämmästyttävää, kuinka lähes kaikki ovat menettäneet tietonsa ja todellisen merkityksensä siitä, mikä tämä valtakunta on!

Sana “evankeliumi” on vanha Englannin kielen sana, joka tarkoittaa “jumalan loitsua” tai hyviä uutisia. Sana “valtakunta” on myös vanha Englannin kielen termi, joka tarkoittaa yksinkertaisesti hallitusta. Toisin sanoen Kristus saarnasi “hyviä uutisia Jumalan hallituksesta.” Maailman rauhan, onnen, terveyden ja yltäkylläisyyden tuleminen on varmasti hyvä uutinen ihmiskunnalle, joka ei ole tuntenut tätä 6000 vuoden aikana.

Kristuksen opetuslapset kysyivät Häneltä, mikä olisi MERKKI Hänen tulemisestaan ja aikakausien päättymisestä (Mat. 24:3) Hän varoitti opetuslapsia monista petollisista, jotka tulisivat “Hänen nimessään,” sanoen: “Minä olen Kristus” (jae 5). Hän tarkoitti, että he painottaisivat Kristuksen omaa persoonaa Hänen tuomansa VIESTIN sijasta. Mutta Hän myös profetoi, että “Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (jae 14).

Me olemme nyt tämän ajan lopussa ja Palautettu Jumalan Kirkko saarnaa tätä evankeliumia. Huijarit ja väärät johtajat tukahduttivat todellisen evankeliumin saarnaamisen maailmalle 20-luvulle asti. Vuodesta 1934 alkaen Herbert W. Armstrong alkoi opettaa todellista evankeliumia voimalla. Se jatkuu tänään—ja sen on tarkoitus kasvaa paljon suuremmaksi laajuudeltaan ja määrältään.

Elämää Kuoleman Jälkeen?

Mutta kun Kristus puhui “valtakunnasta,” mitä Hän tarkoitti? Jumalan valtakunnan evankeliumissa on kaksi erillistä näkökohtaa.

Monet puhuvat pelastuksesta—uskosta tuonpuoleiseen. Jotkut ovat olettaneet, että evankeliumissa on kyse yksinomaan “ikuisen elämän vastaanottamisesta” tai suositusta ajatuksesta “taivaaseen menemisestä” kuoleman jälkeen. Raamatulla on tietenkin valtavasti sanottavaa pelastuksesta. Itse asiassa pelastus liittyy suoraan Jumalan valtakunnan evankeliumiin. (Lue kirjasemme Onko Kuoleman Jälkeen Elämää ja Mikä On Palkintosi Seuraavassa Elämässä? oppiaksesi enemmän.)

Useimmat olettavat, että Jumala yrittää pelastaa maailman nyt—että tämä päivä on ainoa mahdollisuus koko ihmiskunnan pelastukselle. (Kolmas kirjasemme, Opettaako Raamattu Ennalta Määräämistä?, selittää, että Jumala ei yritä pelastaa kaikkia nyt ja miksi. Siinä hahmotellaan Hänen koko pää suunnitelmansa ja sen tarkoitusta ihmiskunnalle.) Useimmilla ihmisillä ei ole aavistustakaan, miksi he ovat syntyneet—miksi heidät laitettiin Maailmaan. He eivät myöskään ymmärrä, miksi ihminen ei voi löytää tietä rauhaan, onneen, terveyteen ja runsauteen yksinään. Koko maailmaa on petetty pelastuksesta ja elämän tärkeimmistä kysymyksistä ja vastauksista. Tässä vihkosessa kysytään ja vastataan moniin näistä kysymyksistä.

Jumalan valtakunnan toinen puoli on HALLITUS. Kuten mainittiin, sana valtakunta tarkoittaa hallitusta. Kun Jumalan valtakunta saapuu, siitä tulee maailmanlaajuinen SUPERHALLITUS. Raamattu kuvaa tätä hallitusta yksityiskohtaisesti.

Viesti Hallituksesta

Loput tästä kirjasesta selittää “hallituksen” näkökohtaa valtakunnassa. Edellä suositellut kirjaset käsittelevät ensisijaisesti “pelastuksen” näkökohtaa.

Ennen Jeesuksen syntymää hänen äidilleen Marialle ilmestyi enkeli. Nämä jakeet kuvaavat tätä kohtaamista ja sitä, mitä hänelle kerrottiin: “…Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria. Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi. Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa. Niin enkeli sanoi hänelle: ‘Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi JEESUS. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen KUNINGAS iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman’” (Luu. 1:26-33).

Joh. 18:36 Jeesus sanoi Pilatukselle: “Minun kuninkuuteni (hallitus) ei ole tästä maailmasta” Pilatus sanoi: “Sinä siis kuitenkin olet kuningas?” Kristus vastasi: “Sinäpä sen sanot, että Minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä sen sanot, että Minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut” (jae 37).

Jeesus Kristus oli syntynyt tullakseen KUNINKAAKSI!

Tässä on mitä Jesaja profetoi Kristuksesta: “Sillä lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, Jonka hartioilla on herraus, ja Hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, RAUHANRUHTINAS. HERRAUS oleva suuri ja RAUHA loppumaton Daavidin valtaistuimella ja Hänen VALTAKUNNALLANSA; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti” (9:6-7).

Kun Kristus perustaa Jumalan hallituksen Maailmassa, se tuo rauhan kaikille kansoille!

Kaikki Jumalan Profeetat Saarnasivat Evankeliumia

Apostoli Pietari totesi Apostolien tekojen kirjan saarnan aikana hämmästyttävän, mutta lähes täysin tuntemattoman tosiasian Raamatun historiasta. Hän puhui ajasta “Että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltä määrätty, Kristuksen Jeesuksen. Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan (palautus), mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettaansa suun kautta” (Apo. Teot 3:19-21). Tietenkin taivas on saanut Kristuksen “niihin aikoisin asti.” Mutta tämä palautus ei ole vielä tapahtunut—siksi sana “jolloin.”

Kuvittele! Jokainen (“kaikki”) Jumalan todellisista palvelijoista on saarnannut, että on aika, jolloin Kristus palaa ja “kaikki palautetaan.” Ennen Saatanan kapinaa Jumalan hallitus oli läsnä Maailmassa. (Lue kirjasemme Kuka on Paholainen? Tuhansien vuosien ajan Jumalan palvelijat ovat ennustaneet yksityiskohtaisesti sen palauttamisesta Maailmaan. Voit haluta tutkia kaikkia Vanhan Testamentin profeettoja nähdäksesi, ilmoittivatko he tavalla tai toisella Jumalan valtakunnan tulemisesta ja kaiken palauttamisesta. Olen tutkinut jakeita monta kertaa, ja sinä tulet huomaamaan, että ne kaikki tekivät näin. (Meidän kirjasemme, Mikä On Todellinen Evankeliumi? tutkii tätä yksityiskohtaisesti.)

Tässä on kertomus Uudessa Testamentissa, viitaten vain yhteen Jumalan Vanhan Testamentin kirjoittajista.

Juudan kirjassa kerrotaan Nooan isoisoisä Eenokin saarnaamisesta. Se on ennätys siitä, mitä puhuttiin yli 4500 vuotta sitten—jopa ennen tulvaa. Ajatelkaa seuraavien jakeiden uskomatonta laajuutta: “Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet” (jakeet 14-15). Ymmärrä tämän kohdan selkeä merkitys. Se paljastaa, että pyhät (kaikki todelliset Kristityt) tulevat Kristuksen kanssa tuomitsemaan maailmaa—tuomitsemaan “kaikki” käyttäytymisensä mukaan.

Raamatussa on paljon enemmän sanottavaa Jumalan valtakunnasta kuin olet olettanut. Jälleen kerran, totuus on aivan hämmästyttävä—jopa järkyttävä—eikä sinun tarvitse olla tietämätön siitä.

Daniel Ymmärretty

Aivan kuten Eenok ymmärsi, että Jumalan valtakunta oli kirjaimellinen hallitus, joka jonain päivänä hallitsisi todellisia ihmisiä ja todellisia kansakuntia maailmassa, niin teki myös profeetta Daniel. Hänellä ei ollut mitään illuusiota siitä, että valtakunta oli vain jonkinlainen “lämmin tunne ihmisten sydämissä.” Useiden unelmien ja näkyjen kautta (1:17) Jumala käytti häntä selittääkseen erityistä ymmärrystä siitä, miten ja milloin Hänen valtakuntansa tulisi maailmaan.

Kaikki, mitä Danielille näytettiin, oli “suljettu ja sinetöity loppuun asti” (12:9). Olemme nyt tässä lopun ajassa—ja tästä on monia todisteita. Hänen viestinsä on tarkoitettu meille tänään! Daniel kertoi suuria—VALTAVIA!—uutisia, jotka tulevat vaikuttamaan sinuun elämäsi aikana! Näemme, että Daniel ymmärsi ja puhui samaa evankeliumia, mitä myös Kristus saarnasi—ja on ratkaisevan tärkeää, että ymmärrämme, mitä hän sanoi.

Daniel tajusi, että hän oli yksinkertaisesti äänitorvi, jonka kautta JUMALA paljasti Hänen Pääsuunnitelmansa. Toisessa luvussa hän puhui Kaldealaisen (Babylonian) kuningas Nebukadnessarin kanssa asioista, jotka olivat tulleet kuninkaalle unessa. Nebukadnessari oli valtavan imperiumin kuningas, jota hän oli hallinnut noin 600 vuotta ennen Kristuksen aikaa.

Kuninkaan hovitaikurit eivät pystyneet paljastamaan, mitä Jumala voisi paljastaa Hänen profeettansa Danielin kautta. Jumalan tarkoituksena oli paljastaa tuon maallisen ihmiskuninkaan kautta, että Kaikkivaltias elävä Jumala hallitsee koko universumia ja kaikki Maailman kuninkaat, hallitukset ja kansakunnat ovat viime kädessä Hänen alaisiaan. Inhimillisesti viisaalla Kuningas Nebukadnessarilla ei ollut muuta tietoa kuin muiden ihmiskuninkaiden ja heidän monien väärien jumaliensa olemassaolo. Se oli todellinen Jumalan aikomus paljastaa HÄNEN hallituksensa olemassaolo ja että se hallitsee koko universumia. Hän teki myös selväksi Hänen KORKEIMMAN TARKOITUKSENSA tuoda tämä hallitus “myöhempinä aikoina.”

Lue Daniel 2:28-44 huolellisesti. Tämä hämmästyttävä ja yksityiskohtainen profetia paljastaa monia asioita Jumalan aikomuksesta palauttaa Hänen hallituksensa Maailmaan—mukaan lukien aikajakso, milloin tämä tapahtuu.

Ensimmäiset useat jakeet kuvaavat kuvapatsasta (jättiläismiestä). Jakeissa 32-33 todetaan: “Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.”

Tämä on selvästi kuva miehestä, mutta se on rakennettu neljästä erillisestä osasta. Jakeet 34-35 kuvaavat sitten yliluonnollista “kivilohkaretta”, joka “iski” ja “murskasi” kuvapatsaan ja siitä “tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” Huomaa, että jakeessa 34 todetaan, että tämä kivilohkare, “ei ihmiskäden voimasta”, koska Jumala oli sen muodostanut. Ei kukaan ihminen.

Tämä “kivi” rikkoi kuvapatsaan ja korvasi sen, ja se lopulta käsitti kaikki kansakunnat—“koko maailman”. Tämä voi olla vain kuvaus JUMALAN HALLITUKSESTA, joka tulee maailmaan. Daniel pelkästään ilmoittaa saman valtakunnan evankeliumin sanoman, jota myös Kristus saarnasi.

Sinun ei tarvitse uskoa minua, koska tämä on juuri se mitä sinun Raamattu sanoo. Kenenkään ei tarvitse tulkita tätä säkeistösarjaa sinulle.

Huomaa vain jae 37. Siinä todetaan selvästi: “Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian.” Jakeessa 38 selvennetään: “Sinä olet se kultainen pää.” Meidän on aina annettava Raamatun tulkita Raamattua.

Jakeissa 39-40 kuvataan kolmea peräkkäistä valtakuntaa, jotka seuraisivat Nebukadnessarin ja Babylonin valtakuntaa. Tämä on hämmästyttävää tietoa, jota lähes kukaan ei ymmärrä tänään.

Nämä jakeet osoittavat historiallisia ja peräkkäisiä MAAILMAN IMPERIUMEJA, joita kuvaavat erilaiset metallit, joista tämä jättiläinen kuvapatsas tehtiin. Nämä olivat kirjaimellisia valtakuntia: (1) Kaldean-Babylonian kulta Imperiumi, (2) Medo-Persian hopea Imperiumi, (3) Kreikkalais-Makedonialainen messinki Imperiumi ja (4) Rooman Imperiumi, joka on valmistettu raudan ja saven sekoituksesta sen lopullisessa ulkonäössä. Historiallinen sanoma on, että nämä neljä valtakuntaa (imperiumia) hallitsivat, ja tämä neljäs valtakunta tulee jälleen hallitsemaan ja vaikuttamaan maailmassa, kunnes Jumalan valtakunta on perustettu Maailmaan.

Jumala nyt nimenomaisesti ilmoittaa meille, että Hän on se, joka perustaa ja poistaa—ja perustaa ja poistaa, ja uudestaan ja uudestaan—maailmalliset hallitukset (valtakunnat).

Valtakunnan Määrittäminen

Monet kysyvät: “Mutta mikä on raamatun määritelmä valtakunnasta?” Saarnaajat ja teologit ovat yrittäneet hengellistään tämän merkityksen, koska he eivät ole tutkineet huolellisesti Jumalan määritelmää siitä.

Tämä löytyy jakeen 39 lopusta, joka viittaa näihin valtakuntiin, “joka hallitsee kaikkea maata.” Tämä ei voi olla viittaus sumeaan ajatukseen valtakunnasta “ihmisten sydämissä”. Ei myöskään ole mitään keinoa saada tätä määritelmää sopimaan mihinkään tiettyyn kirkkoon tai kirkkoihin. Siinä puhutaan hallituksista, joilla on valta yli kirjaimellisista kansakunnista tässä Maailmassa—ja yli kirjaimellisista ihmistä. Annatko jonkun kertoa toisin vai uskotko Raamatun määritelmää valtakunnasta? Muista, että nämä valtakunnat “hallitsevat yli koko maailman”!

Ota huomioon kaksi tärkeää näkökohtaa tässä kuvatun kuvapatsaan metalleista. Ensinnäkin metallin arvo laskee sen ARVOSSA, kun laskeudumme kuvapatsaan päästä sen jalkoihin. Tämä tarkoittaa, että jokaisen seuraavan valtakunnan/imperiumin laatu on vähemmän arvokas kuin sitä edeltävä. Toiseksi metallin lujuus kasvaa, kun laskeudumme alaspäin vartalossa. Toisin sanoen jokaisen seuraavan valtakunnan/imperiumin voima ja laajuus on suurempi kuin sitä edeltäneellä valtakunnalla.

Huomaa lopuksi, että raudan kaksi jalkaa edustavat valtakuntaa, joka on jaettu. Rooman valtakunta oli todellakin jakautunut, ja silla oli pääkaupungit sekä Roomassa että Konstantinopolissa. Jalan alaosat olivat osa rautaa ja osa savea. Rauta ei sekoitu eikä sitä voi sekoittaa saveen, joten tämä on kuvaus lopullisesta epävakaudesta. Kun jalat hajoavat, koko mies romahtaa.

Vertaa Ilmestyskirjan lukuja 13. ja 17. Danielin lukuun 7. Nämä yhdessä esittävät huolestuttavan ja voimakkaan profetian myöhempien aikojen tapahtumista—tapahtumista, jotka vaikuttavat sinuun ja minuun meidän elinaikanamme! Liittäen Ilmestyskirjan luvun 17. historialliseen tietoon osoittaa, että tässä kuvatun pedon seitsemäs pää on tuleva nousemaan seuraavana.

Edessämme on tuleva voimakas, militarisoitu Eurooppa. On tärkeää, että ymmärrät, mitä nämä ennustukset tarkoittavat!

Jotain uskomatonta tapahtuu, kun tämä seitsemäs pää on tuhottu. Kristuksen saapuminen poistaa kaiken epäilyksen siitä, mikä Jumalan valtakunta on. Jumala kertoo meille myös, MILLOIN se saapuu—“Mutta niiden kuningasten päivinä.” Daniel 2:44 sanoo: “Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” Daniel toteaa luvussa 7: “Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä” (jakeet 13-15).

Juuri niin! Jumala—ei ihmiset—luo kaikkien aikojen viimeisen ja suurimman maailmanlaajuisen imperiumin. Ja Hän kertoo meille, ettei Hän koskaan anna ihmisten mielipiteiden puuttua asiaan ja häiritä sitä, sillä se on “iankaikkinen valta”—sitä “ei voi hävitä”. Tämä lupaus on varma. Se tapahtuu—uskovatpa ihmiset siihen tai eivät!

Nainen Ilmestyskirjan Luvussa 17.

Daniel 7. vertaaminen Ilmestyskirjan 13. ja 17. paljastaa, että siellä on seitsemän Pyhän Roomalaisen Imperiumin nousua, ja kahdeksannen “erilaisen” pään ilmestyvän tuolloin. Kuusi on tullut ja mennyt—ja seitsemäs on nyt muodostumassa! Kahdeksannen nousu kestää tasan kolme ja puoli vuotta (Ilm. 11:2, 3; 12:14; 13:5), viiden sinetin kanssa, johon liittyy myös Ahdistus ja Jumalan Viha.

Ymmärrä toinen tärkeä yhteys näihin Roomalaisten järjestelmien ylösnousemukseen. Ilmestyskirjassa 17. kuvataan, että jokaisen olevan kuin “Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen PEDON selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea” (jae 3). Seitsemän päätä ovat seitsemän erillistä nousua, ja kymmenen sarvea tämän viimeinen nousu (joka koostuu kymmenestä kuninkaasta keskushahmo Pedon ympärillä), nämä yhdessä muodostaen kahdeksannen nousun.

Tästä naisesta jakeissa 5-6 todetaan: “Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, SALAISUUS: SUURI BABYLON, MAAN PORTTOJEN JA KAUHISTUKSIEN ÄITI. Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä.” Jakeessa 1 hänestä kerrotaan “Tule, minä näytän sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä.”

Pysähdytään ja kysytään: Mitä tarkoittaa “paljojen vetten päällä”? Tämä on klassinen esimerkki siitä, kuinka Raamattu tulkitsee itseään. Neljätoista jaetta myöhemmin tämä selitetään: “Ja hän sanoi minulle: Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä” (jae 15). Tämä osoittaa, että sen vaikutus kattaa koko maailman.

Tässä tapauksessa tätä ei selitetty välittömästi, mutta yksinkertaisesti jatkamalla lukemista paljastaa, mitä se tarkoittaa. Raamattu tulkitsi itsensä!

Jakeet 5-6 ovat graafinen kuvaus siitä, mikä on tämä nykyajan suuri Pakana kirkko, joka on Babylonin jälkeläinen. Hän on monien “portto” tyttärien “äiti”, jotka tulivat ulos hänestä protestina, koska he olivat eri mieltä muutamasta hänen kauhistuksistaan. Tämä ei ole pieni kirkko, vaan pikemminkin “suuri” kirkko, joka hallitsee monia kansoja. Ilmestyskirja 17 osoittaa tämän järjestelmän paluun, mutta ei täsmälleen samaa seurakuntaa, joka on tietenkin kadonnut kauan ennen Jumalan valtakunnan saapumista. Jakeessa 2 puhutaan hänen “haureudesta maan kuninkaiden” kanssa. Ja jakeessa 18 puhutaan naisesta “se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten kuninkuus.” Tämä on valtava järjestelmä, joka on pyrkinyt vaikuttamaan kansakuntiin ja maailman tapahtumiin. Vain yksi kaupunki sopii tähän kuvaukseen viimeisten 3000 vuoden aikana—Jerusalem—vaikka tämä järjestelmä on nykyään keskittynyt toiseen kaupunkiin.

Tämä on hyvin erilainen nainen kuin Ilmestyskirjassa 12. kuvattu nainen, joka on Jumalan Kirkko ja jota tämä suuri väärä kirkko on vainonnut lähes 2000 vuoden ajan (17:6).

Daniel 7:19-20 valaisee enemmän sitä, mitä tapahtuu, kun pyhät hallitsevat Jerusalemista Kristuksen kanssa. Heidän ensimmäinen vastuunsa on korvata se, mitä Daniel kutsuu “neljänneksi pedoksi” (viimeinen maailmaa hallitseva imperiumi). Pieni sarvi on uskonnollinen valtakunta ja sen johtaja, joka nousee pian ennennäkemättömään valtaan meidän aikanamme, ja sama järjestelmä, joka tuottaa naisen, ja joka ratsastaa Ilmestyskirjan 17. petoa. Tämä järjestelmä on hallinnut kaikkia aikaisempia Pyhän Roomalaisen Imperiumin ylösnousemuksia tai herätyksiä. Jälleen, vain kaksi tulevaa herätystä on vielä jäljellä—yksi juuri ennen Jumalan Valtakunnan saapumista ja yksi sen jälkeen.

Pyhimykset, jotka elävät tällä hetkellä ympäri maailmaa, kohtaavat pian tämän “pienen sarven”- joka on sama kuin” Synnin Mies” 2. Kirje Tessalonikaisille 2:3-10. Jotkut palkitaan uskomattomalla tavalla. Huomaa lisää Daniel 7: “Se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät, siihen asti, kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.” (jakeet 21-22). Kun seitsemäs pää on täysin tuhottu ja Kristuksen valtakausi alkaa Jerusalemissa, Maailma nauttii monista rauhan sukupolvista. Tämän keskeyttää lyhytikäinen kahdeksas pää, jota Jumala käyttää rangaistakseen kapinallista maailmaa, joka ei ole täysin antautunut hänen valtakuntansa mukana tulleille monille ihmeellisille siunauksille ja jonka olisi pitänyt olla iloinen kuuliaisuus ainoalle elämäntavalle, minkä tarkoitukseen kaikki ihmiset ovat luotu.

Ilmestyskirja 17. ja 18. paljastavat, että Jumala tuhoaa tämän huoran ja hänen portto tyttärensä lopullisesti kääntämällä pedon, jota hän ratsastaa häntä itseään vastaan (17:16). Mutta ensin hänen on “ratsastettava” Babylonian järjestelmän viimeistä ylösnousemusta!

Vähää aikaa mitä on vielä jäljellä tähän seitsemänteen herätykseen, ja Jumalan ihmeellinen valtakunta ilmestymiseen, joka alkaa kuin sinapin siemen (Mat. 13:31-32). (Lue lisää silmiä avaava kirjasemme, Miten Jumalan Valtakunta Tulee – Tarina Jota Ei Ole Kerrottu!)

Viime kädessä koko maailma näkee Ilmestyskirjan 11:15 täyttymisen: “Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti.” Tämän maailman valtakunnista tulee Herramme ja Hänen Kristuksensa valtakuntia; ja Hän hallitsee niitä aina ja iankaikkisesti. Aivan kuten ei ole epäilystäkään siitä, että tämä nykymaailma edustaa todellisia, kirjaimellisia, fyysisiä valtakuntia (hallituksia), ei ole myös epäilystäkään tästä kohdasta, että Jumalan tuleva hallitus on myös todellinen ja kirjaimellinen.

Jeesus Kristus syntyi Kuninkaaksi—hallitsemaan kaikkia Maailman kansoja ikuisesti muiden henki olento kuninkaiden avulla. Tämä on koko Raamatun keskeinen teema. Huomaa: “Ja hänen suustaan (Kristus) lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan. Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: KUNINGASTEN KUNINGAS JA HERRAIN HERRA” (Ilm. 19:15-16).

Onko kukaan koskaan kertonut sinulle näistä kohdista? En ole koskaan oppinut tai edes kuullut näistä nuoruuteni kirkossa—ja silti tässä he ovat, saatavilla selvästi.

Valtakuntaan Pääseminen

Raamattu opettaa, että Jumalan valtakunta hallitsee maailman ihmisiä ja kansakuntia. Kansakunnat eivät oikeastaan kuulu valtakuntaan, sen enempää kuin minkään maan keskiverto kansalainen ei ole osa hallitusta, joka hallitsee niitä. Yhden on ASTUTTAVA Jumalan valtakuntaan ollakseen osa sitä. Siksi meidän on kysyttävä: Toisin kuin ne, joita se hallitsee, kuka todella ON tässä valtakunnassa?

1. Kir. Kor. 15:50-51 Paavali sanoi: “Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta. Katso, minä sanon teille salaisuuden.” Tämä on varmasti mysteeri lähes kaikille—että lihalliset ja verelliset ihmiset eivät voi päästä Jumalan valtakuntaan. Olisi hyödyllistä lukea kokonaan tämä 1. Kir. Kor. 15 “ylösnousemusluku.” Vain ylösnousemuksessa ihmiset (kaikki todelliset Kristityt) ovat muuttuneet (syntyneet uudelleen) lihasta henkeen.

Näetkö tässä, ettei mikään kirkko voi olla Jumalan valtakunta? Kirkot ovat fyysisiä. Lihalliset ja verelliset fyysiset ihmiset voivat päästä kirkkorakennukseen ja poistua sieltä. Niinpä tämä sulkee pois kaikki kirkot (tai itse asiassa Brittiläisen Imperiumin) olemasta Jumalan valtakunta. Usko vain Raamatun selvään totuuteen!

Jumalan valtakuntaan ei voi kuulua lihaa ja verta olevia ihmisiä!

Sarja jakeita Johannes 3. luvussa ymmärretään yleisesti väärin, jotkut uskovat voivansa “syntyä uudelleen” tässä elämässä (vaikka he ovat vielä lihaa ja verta) ja näkevät Jumalan valtakunnan.

Tässä kertomuksena Fariseus Nikodemus lähestyi Kristusta ja tunnusti jakeessa 2: “Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta.” Hän myönsi selvästi, että he tiesivät, kuka Kristus oli ja kuka oli lähettänyt Hänet Maailmaan. Huomaa, että Nikodemus puhui enemmän kuin itsensä puolesta, kun hän sanoi:” Me tiedämme.” Hän viittasi itseensä ja muihin fariseuksiin, jotka tunnistivat kuka ja mikä Jeesus Kristus oli. He eivät voineet kieltää Jumalan voimaa, joka näkyi ihmeissä, joita Kristus suoritti.

Uskonnolliset johtajat, fariseukset, ymmärsivät hyvin, että Hänen “tuleminen on Jumalasta”, ja joka toi totuuden. He kutsuivat Häntä silti edelleen jumalanpilkkaajaksi, juopuneeksi, kerettiläiseksi, kansankiihottajaksi, äpäräksi, tietämättömäksi, demonien riivaamaksi, vääräksi profeetaksi ja moneksi muuksi—ja ristiinnaulitsivat Hänet!

Monet ihmiset näkevät Raamatun selkeän totuuden, mutta päättävät silti jättää nämä huomioimatta pitääkseen kiinni heidän omista perinteistään (Mar. 7:7) ja ajatuksistaan!

Kristus sanoi Nikodeemukselle: “Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” (jae 3). Hän selitti, että vain syntymällä uudelleen voi todella” nähdä” Jumalan valtakunnan. Joten on olemassa rajoitus siitä, kuka voi nähdä tämän valtakunnan. Mutta ei ole mitään rajoitusta siihen, että fyysiset ihmiset näkevät kirkon tai imperiumin. Kaikki, mitä tahansa uskontoa tai vakaumusta seuraten voivat nähdä minkä tahansa näihin liittyvän fyysisen esineen.

Ymmärrä nämä kriittiset kohdat, joita Kristus esittää!

Jakeessa 5 Kristus toteaa, että “Totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä (kastaminen) ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” Kyllä, valtakunta on jotain, johon voidaan “päästä sisälle”, mutta Kristus selittää jakeessa 6: “Mikä lihasta on syntynyt, ON liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, ON henki.”

Liha ja veri eivät pääse Jumalan valtakuntaan—mutta henki voi! Koska Kristus ei halunnut antaa tilaa väärinkäsityksille, Hän vertasi henkeä tuuleen. Tuuli, kuten henki, se on näkymätön. Sitä ei voi nähdä. Siksi valtakunnan jäsenten on koostuttava hengestä.

Valtakunta Ihmisten Sydämissä?

Monet päättävät uskoa, että valtakunta tulee ihmisiin eikä puolestaan siitä, että ihmiset pääsevät valtakuntaan. Olemme nähneet, että ihmisten on jätettävä huomioimatta Kristuksen tavalliset lausunnot tehdäkseen tämän johtopäätöksen. He “henkistävät tämän pois” tämän tulevan todellisen Jumalan valtakunnan muuttaakseen sen eettisiksi tunteiksi ihmisten sydämissä. Pettäjät sanovat, että Jumalan Henki heissä itsessään tarkoittaa, että tämä valtakunta on jo sisälläsi. Monen vuosisadan suora petos on saanut miljoonat uskomaan tämän fiktion Raamatun totuuden sijasta.

Koska monille on selvää, että ihmiset voivat päästä moniin nykypäivän maihin, jotka olivat aikoinaan Brittiläinen Imperiumi, ja että ihmiset voivat päästä kirkkoon, petetyt uskonnonharjoittajat keksivät ajatuksen, että Jumalan valtakunta lepää “ihmisten sydämissä.”

Olen usein kuullut ihmisten ilmaisevan jotain seuraavan kaltaista: “Jumalan valtakunta voidaan perustaa ihmisten sydämiin, jos kaikki Kristityt kaikkialla vain työskentelevät yhdessä rakkaudessa saadakseen aikaan maailmanrauhan ja suvaitsevaisuuden kaikkia kohtaan.”

Mistä he saavat tämän idean? Luukas 17:20-21 väärästä tulkinnasta! Tässä kohdassa Kristus näytti puhuvan Jumalan valtakunnasta “sisällänne.” Meidän on tutkittava tämä väärä tulkinta. Jos tässä jakeessa todella sanotaan, että Jumalan valtakunta on ihmisten “sisällä”, se on ristiriidassa kaikkien muiden tutkimiemme pyhien kirjoitusten kanssa. Ja jos Raamattu on ristiriidassa itsensä kanssa näin ilmeisillä tavoilla, voimme heittää sen pois, sillä se ei voi olla Jumalan Sana.

Valtakunta Fariseusten Sydämissä?

Tarkastellaan nyt Luukas 17:20-21: “Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: Katso, täällä se on, tahi: Tuolla; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä.”

Jos et ymmärrä mitään muuta tästä jakeesta, selvitä tämä yksi kohta! Kristus puhui lihallisille, valehteleville, tekopyhä fariseuksille. Jopa kaikkein epämääräisimmän ja eteerisimmän ajatuksen mukaan, että Jumalan valtakunta on jotain ihmisten sydämissä, Kristus ei olisi voinut mitenkään viitata siihen, että se on näiden ihmisten sydämissä!

Fariseukset olivat omahyväisiä ja muuttamattomia. He yrittivät houkutella ja syyttää Kristusta joka käänteessä. On täysin typerää ja jopa naurettavaa sanoa, että Jumalan valtakunta oli “heidän sisällään.” Älkää unohtako sitä tosiasiaa, että kun Kristus vastasi, siinä sanotaan: “Hän vastasi heille.” Hän puhui “heille”—Fariseuksille. Ymmärrä, että fariseukset eivät olleet Kirkossa, eikä Jumalan Kirkko todellakaan OLLUT Fariseuksissa. Itse asiassa Uuden Testamentin Kirkkoa ei ollut vielä edes olemassa.

Huomaa, mitä Kristus EI ilmoittanut tässä jakeessa. Hän ei sanonut: “Jumalan valtakunta perustetaan ihmisten sydämiin” tai “teidän sydämiinne”. Hän sanoi: “Jumalan valtakunta ON...” On tärkeää, että ymmärrämme, että Kristus ei tässä yhdessä tapauksessa kuvaillut Jumalan valtakuntaa joksikin tulevaisuudessa, vaan Hän puhui siitä nykyisessä aikamuodossa.

Miksi?

Olen sanonut, että tämä on alkuperäisen Kreikkalaisen käännöksen harhaan johtaminen. Luken täällä käyttämät todelliset Kreikkalaiset sanat on käännetty paljon paremmin “keskelläsi” tai “keskuudessanne.” Monet muut vaihtoehtoiset käännökset lukevat tällä tavalla, ja useimmat Raamatun marginaali viitteet sisältävät nämä lauseet.

Tarkistetussa vakioversiossa todetaan, että “Jumalan valtakunta on keskuudessanne”, ja Moffattin käännös tarjoaa vielä enemmän näkemystä. Hän kääntää nämä kaksi jaetta seuraavasti: “Hän vastasi heille: Jumalan VALTAKUNTA ei ole tulossa, koska toivot näkeväsi sen; Kukaan ei sano: Tässä se on tai Siinä se on, sillä Jumalan VALTAKUNTA on nyt keskuudessasi.”

Kysytään, mistä—tai kenestä—olisi se voinut olla, mistä Kristus puhui? Mikä—tai kuka—oli se, joka oli Fariseusten “keskellä”? Mikä—tai kuka—oli heidän joukossaan?

Jumalan Poika—Jeesus Kristus itse—seisoi keskellä tätä Fariseusryhmää. Ajattele sitä näin: He olivat suoran tämän edustajan läsnä ollessa, joka tulee “hallitsemaan” tulevassa Jumalan valtakunnassa. Se oli Jeesus, joka seisoi heidän joukossaan. On selvää, että Kristus puhui Jumalan valtakunnasta, Hänen itsensä kautta ja sen edustajana, ollessaan juuri siinä, missä he seisoivat.

Ymmärrä! Fariseukset tiesivät monista Vanhan Testamentin profetioista ja pyhistä kirjoituksista, jotka kuvaavat Jumalan valtakuntaa. He olivat hyvin tietoisia jakeista, joita olemme tutkineet Danielin kirjasta. He olisivat ymmärtäneet, miksi Pietari myöhemmin sanoisi: “KAIKKI pyhät profeetat” puhuivat “kaiken palauttamisesta.” He tunsivat Jesajan, Jeremian, Hesekielin, Danielin ja monien muiden profetiat. Fariseukset jättivät huomiotta Pyhiä kirjoituksia Kristuksen Ensimmäisestä Tulemisesta, koska he halusivat keskittyä lähes kokonaan moniin pyhiin kirjoituksiin, jotka kuvaavat Tapahtumia, jotka seuraavat Hänen Toista Tulemistaan!

Fariseukset eivät tietenkään uskoneet Jumalan valtakunnan olevan kirkko. He eivät todellakaan uskoneet, että se oli Brittiläinen Imperiumi—jonka maailma näkisi vasta satoja vuosia myöhemmin. Ja he eivät uskoneet, että se oli emotionaalinen tunne miesten sydämissä. He ymmärsivät täysin, että se liittyy hallitukseen—HALLITSEMISEEN!

Ongelmana oli, että he eivät ymmärtäneet, MILLOIN tämä valtakunta oli tulossa tai että sen tarkoituksena ei ollut vain pyyhkäistä Roomalaisia legioonioita pois Palestiinasta. Jos he olisivat ymmärtäneet Kristuksen Ensimmäisen Tulemisen, he olisivat paremmin ymmärtäneet” milloin” Hänen Toisen Tulemisensa olisi—ja miksi sen piti tulla paljon myöhemmin. Niinpä he toivoivat valloittavaa Messiasta, joka auttaisi heitä heidän pyrkiessään kääntämään Rooman vallan korvaamalla Roomalaiset itsellään, heidän sijastaan.

Jeesus selitti heidän ajattelunsa harhaluuloa. Hän teki selväksi, että valtakunnan tulo ei ollut pieni, paikallinen tapahtuma, joka rajoittuisi vain hallitsemiseen siellä, missä Juutalaiset asuivat Palestiinassa.

Juutalaiset etsivät fyysistä hallitusta, joka sijaitsee yhdessä maassa, heidän omassaan! Tämä on se miksi Siksi Kristus kielsi heitä ajattelemasta sitä” tuolla” tai” tässä.”

Muista Johannes 18:37, että Kristus oli sanonut, että Hän syntyi Kuninkaaksi. Hän tiesi, että Hänestä tulisi Hänen Valtakuntansa Lopullinen Kuningas. (Daniel 7:17-18 ja 23. osoittavat, että sanat valtakunta ja kuninkuus ovat vaihdettavissa keskenään Raamatussa.)

Yksinkertaisesti jatkamalla lukemista jakeessa 17, meille ei jää epäilystäkään tämän asian yhteydestä siihen, mihin Kristus viittasi. Lue jae 24, jossa se Matteus 24:27 tavoin viittaa: “Sillä niin kuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva.” Kristus kuvaili upeaa, maailmaa ravistelevaa tapahtumaa, joka olisi yhtä näkyvä kuin salaman leimaus. Mutta huomaa termi “paivanansa oleva”, mikä osoittaa, että se on vielä tuleva tapahtuma. Lue vielä lisäksi Mat. 24:26-30 ja joka kuvaile tätä” päivää, jolloin Kristus tullaan paljastamaan.”

Mikään mielikuvituksen osa ei voi sanoa, että Jumalan valtakunta olisi väärämielisissä, lihallisissa, vihamiehissä Fariseuksissa—jotka jatkuvasti suunnittelivat Hänen kuolemansa—sen enempää kuin, että Hän sanoi sen olevan Kirkko.

Kristus oli aiemmin syyttänyt Fariseuksia kauhealla varoituksella. Epäilemättä se oli suututtanut heidät, ja se sai heidät yrittämään saada Hänet sanomaan jotain, mikä olisi väärin joko Jumalan valtakunnasta tai mistä tahansa muusta asiasta. Luukas 13:28-29 kohdassa Hän varoitti heitä: “Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos. Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja etelästä, ja he aterioitsevat Jumalan valtakunnassa.”

Kristus oli selvästi sanonut Fariseuksille, etteivät he voisi päästä Jumalan valtakuntaan. He eivät saisi päästä siihen, kuten Abraham, Iisakki ja Jaakob tekisivät—vaikka nämä miehet eivät ole vielä tulleet siihen.

Jumalan Valtakunta “käsillä”?

Joku varmasti lainaa Markus 1:15, jossa Jeesus oli saarnannut, että “Jumalan valtakunta on tullut lähelle.” Muistakaa, että Hän oli myös jatkanut lisäten: “Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.” Niinpä jotkut ovat tulleet siihen tulokseen, että kun ihmiset tekevät parannuksen ja uskovat evankeliumiin ja tulevat siten osaksi kirkkoa—he astuvat samanaikaisesti Jumalan valtakuntaan, joka tavallaan odotti heitä—ja joka olisi silloin “käsillä.”

Kuten Luukas 17:21, ihmiset lukevat tämän jakeen heidän omalla tavallaan ja mitä he haluavat sen sanovan. Kristus ei sanonut, että Jumalan valtakunta oli valmistettu tai perustettu—tai että se olisi kirkko. Nämä ovat kaikki “ihmisten omia perinteitä”, joita ihmiset noudattavat Jumalan sanan sijasta (Markus 7:7).

Luukas 16:16 osoittaa, että Johannes Kastajasta lähtien Jumalan valtakunta oli tullut jotain, jota “saarnattiin.” Valtakunta ei ollut vielä saapunut, mutta sitä saarnattiin. Valtakunnasta saarnaaminen ja mahdollisuus päästä siihen olivat varmasti silloin (ja ovat vielä edelleen) “käsillä.”

Pyhät Hallitsevat Kristuksen Kanssa

Ennen kuin palataan Luukkaaseen, tarkastellaan enemmän sitä, mitä Daniel tallensi Jumalan valtakunnasta.

Muista, että Kristus tulee kuin salaman leimaus, joka loistaa idästä länteen (Mat. 24:27). Tämä on mullistava Maailmallinen tapahtuma, jota kukaan ei voi olla näkemättä. Mutta tuleeko Hän hallitsemaan Maailmaa yksin—vai onko Hänen kanssaan muitakin? Voisimme kysyä: Kun Kristus perustaa Hänen maailman hallitsevan hallituksensa, kuka muu voisi olla osa tätä rakennetta, jonka Hän perustaa? Jos ihmisten hallitukset vaativat monen jäsenen ponnisteluita, jotka auttavat ylintä johtajaa, onko Jumalan hallitus erilainen? Ei ole!

Daniel 7:13 puhuu Kristuksesta, joka tulee “taivaan pilvistä.” Ennen Hänen paluutaan Jumala virallisesti antaa Hänelle valtuudet hallita maailmaa, jo ennen kuin Hän palaa. Seuraavassa jakeessa sanotaan: “Ja hänelle ANNETTIIN valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä” (jae 14).

Jälleen kerran me kysymme, hallitseeko Kristus yksin vai hallitsevatko muut Hänen kanssaan? Kuinka Jumala tarkalleen ottaen aikoo hallita kaikkia Maailman ihmisiä ja kansakuntia?

Monet Daniel 7. jakeet ovat kriittisiä ymmärtää. Muistakaa, että Jumalan valtakunnan ennustetaan korvaavan neljä aiemmin keskusteltua maailman hallitsevaa valtakuntaa, jotka on kuvattu luvussa 2. Huomaa nyt jakeet 17-18: “Nuo suuret pedot, joita on neljä, ovat neljä kuningasta, jotka nousevat maasta. Mutta Korkeimman pyhät saavat valtakunnan ja omistavat valtakunnan iankaikkisesti—iankaikkisesta iankaikkiseen.”

Usko tätä jaetta siitä, mitä siinä sanotaan! Kristittyjen perimmäinen kutsumus on liittyä Kristuksen seuraan, jotka jakavan Jumalan valtakunnan kaikkien kansojen ja kaikkien ihmisten hallitsemisen. Kristus on todellakin “kuninkaiden KUNINGAS ja herrain HERRA.” Nämä muut kuninkaat ja herrat voivat olla sinä tai kuka muu tahansa, joka on valmis hyväksymään Jumalan ehdot Hänen valtakuntaansa pääsemiseksi.

Jakeet 19-20 valaisevat vielä sitä, mitä tapahtuu, kun pyhät ottavat valtakunnan Kristuksen kanssa. Heidän ensimmäinen vastuunsa on korvata niin kutsuttu “neljäs peto,” joka hallitsee “pienen sarven” avulla. Tämä pieni sarvi on USKONNOLLINEN VALTAKUNTA. Tämä uskonnollinen hallitus (joka on keskittynyt Roomaan) on hallinnut kaikkia aikaisempia Pyhiä Roomalaisia Imperiumien ylösnousemuksia tai herätyksiä vuodesta 554 lähtien.

Lue nyt jakeet 21-22: “Se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät, siihen asti, kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.”

Lopuksi Danielin pitkä profetia päättyy jakeeseen 27, joka vahvistaa edelleen kaikkien Jumalan todellisten pyhien edessä olevaa ihmeellistä potentiaalia. Huomaa: “Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat Häntä ja ovat Hänelle alamaiset.”

Mikä voisi olla sen selvempää? Ei ihme, että Kristus sanoi: “Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niin kuin saviastiat heidät särjetään—niin kuin Minäkin sen vallan Isältäni sain ja Minä annan Hänelle kointähden. Ja se, joka voittaa ja pitää tekoni loppuun asti, annan hänelle vallan kansakunnista: Ja hän hallitsee heitä rautatangon avulla; niin kuin saviastiat heidät särjetään—niin kuin Minäkin sen vallan Isältäni sain” (Ilm. 2:26-27) ja lisäsi muutamaa jaetta myöhemmin: “Joka voittaa, sen Minä annan istua Kanssani valtaistuimellani...” (3:21).

Ilmausta “Minun valtaistuimellani” käytetään, koska Kristus ymmärsi, että Hänen valtaistuimensa on tässä maailmassa, toisin kuin Isän, joka on taivaassa. Luukas 1:32 osoittaa, että Kristus istuu Daavidin Valtaistuimella, kun Hän palaa. Kun Kristus palaa Jerusalemiin tulee ottamaan Hänen oman valtaistuimensa, pyhät jatkavat Hänen kanssaan hallitsemista—tässä MAAILMASSA!

Tarkastellaan nyt hyvin tärkeää vertausta, jonka Kristus kertoi, jotta ihmiset ymmärtäisivät Jumalan valtakunnan tulemisen ja Kristityn vastuun tullakseen pätevöityneeksi, jotta hän voisi olla osallinen siinä.

Kristuksen Vertaus Leiviskästä

Luukas 19:11-27 sisältää vertauksen, joka kuvaa, mistä on kyse, kun Jumalan valtakunta tulee. Siinä Kristus vertasi itseään aatelismieheen, joka meni “kaukaiseen maahan” (eräänlainen taivaaseen meneminen liittyen Isäänsä) lähes 2000 vuoden ajan, kunnes Hän palaa. Opetuslapset uskoivat, että Jumalan valtakunta” ilmestyisi välittömästi,” ja Kristus halusi havainnollistaa tämän heille, että sen edessä kuluisi paljon aikaa.

Tässä vertauksessa Kristus hälventää täysin kaikki ajatukset siitä, että valtakunta ilmestyisi välittömästi Kirkkonsa muodossa. Ja tietenkään Hän ei ole vielä palannut takaisin tähän Maailmaan.

Vertauksessa “Aatelismies kutsui” hänen “kymmenen palvelijaansa” (eräänlainen Kristitty, jonka Jumala on kutsunut pois tästä maailmasta) ja kehotti heitä lisäämään” leiviskän” (rahan) arvoa, jonka Hän antoi jokaiselle heistä investoitavaksi. Leiviskä edusti itse asiassa eräänlaista symbolista hengellistä arvoa tai hyötyä. Muista, että se oli vertaus, joten Kristus ei viitannut minkäänlaiseen kirjaimelliseen rahaan. Hän käski palvelijoitaan “asioikaa näillä, kunnes Minä tulen”—tai “kasvattamaan” leiviskän moneksi muuksi. Kun Aatelismies oli poissa, useat palvelijat sanoivat: “Emme tahdo tätä kuninkaaksemme.” On tärkeää ymmärtää tämän lausunnon tarkoitus.

Nämä “kansalaiset” ymmärsivät, että Aatelismies (Kristus) oli tulossa “hallitsemaan” tätä Maailmaan. He eivät halunneet olla mukana tähän ja he hylkäsivät Hänen hallituksensa (hallita) heitä kohtaan—ja siten heidän tulevan osuutensa siihen (jae 27). He ymmärsivät, että Jumalan valtakunta olisi HALLITUS, joka hallitsisi tätä Maailmaa. Muista, että vertaus oli alkanut siitä, että Aatelismies (Kristus) meni taivaaseen “vastaanottamaan Itselleen valtakunnan ja palaamaan.” (Olemme jo aikaisemmin nähneet Daniel 7:14, että Jumala antaa Kristukselle korkeimman auktoriteetin juuri ennen kuin Hän palaa hallitsemaan pyhien kanssa.)

Aatelismiehen palattua Hän kutsui jokaisen palvelijan Hänen läsnäoloonsa saadakseen raportin siitä, kuinka jokainen mies oli kasvattanut hänelle annettua leiviskää. Jotkut olivat kasvattaneet viisi leiviskää, toiset kymmenen jne., mutta yksi palvelija oli haudannut leiviskänsä maahan eikä tuottanut sillä mitään. Kristus halusi kirjanpidon siitä, kuinka “jokainen mies oli saanut”, kun Hän oli ollut poissa.

Ensimmäinen palvelija oli saanut kymmenen leiviskää, ja Kristus selitti palkkionsa sanomalla: “sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia” (jae 17).

Palvelija, joka oli saanut viisi leiviskää, laitettiin “viiden kaupungin yli.” Koska toinen palvelija tuotti puolet vähemmän, hänen palkkionsa oli puolet vähemmän. Niinpä näille miehille annettiin “auktoriteetti”—heidät asetettiin johtotehtäviin “kaupunkien yli.” Heidän palkkionsa oli “hallita” Kristuksen kanssa (Juudas 14.) Hänen maailmaa hallitsevassa valtakunnassaan. Kuinka ilmiselvää!

Palvelija, joka hautasi leiviskänsä lautasliinaan, oli tuhlannut suurenmoisen tilaisuuden tulla pätevöityneeksi hallitsemaan Jumalan valtakunnassa. Siinä sanotaan: “Hän (Aatelismies, Jeesus) sanoi hänelle, oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija.”

Tämä palvelija ei ollut kasvanut. Hän ei ollut eläessään tuottanut mitään, eikä hän ollut siten pätevöitynyt Jumalan valtakunnan kaupunkien hallintaan. Kristus antoi pahan palvelijan palkkion sille, joka oli saanut kymmenen leiviskää—niin, että viimeksi mainitulla oli jopa enemmän kuin hänen oma palkkionsa. Kaupungit, jotka tämän miehen käytös oli aiheuttanut menetyksen hänelle,—olisi nyt jonkun muun hallittava. Muuten nämä tulisivat hylätyiksi, koska nämä olisivat ilman hallitsijalle annettua toimivaltaa niihin.

Tämän vertauksen asettamisen ymmärtämiseksi tarvitaan lyhyttä historiaa. Kristus oli Juutalainen, joka saarnasi tätä vertausta Juudeassa. Juudea oli vain yksi muinaisen Israelin 12 heimosta. Kymmenen näistä heimoista oli kadonnut yli 700 vuotta aiemmin, koska he olivat kapinoineet Salomonin poikaa Rehoboamia vastaan. Muinaiset Assyrialaiset olivat ottaneet heidät vankeuteen, ja he olivat myöhemmin muuttaneet Luoteis-Eurooppaan, ja heistä oli tullut Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin ja tiettyjen muiden Länsi-Euroopan maiden demokraattisia, pääasiassa Englanninkielisiä kansoja. Vain osa Benjaminin ja Levin heimoista jäi Juudeaan, minkä pääkaupunki oli Jerusalem.

(Sinua kannustetaan voimakkaasti lukemaan laaja kirjamme Amerikka ja Britannia Profetiassa ymmärtääksesi kokonaiskuvan siitä, mitä tässä on kuvattu vain lyhyesti.)

Kun vertaus leiviskäistä puhuu Aatelismiesten kansalaisista, jotka “vihaavat Häntä”, ja sanovat että: “Emme tahdo tätä kuninkaaksemme”, se on viittaus juutalaisiin. Historia kertoo selvästi, että he hylkäsivät Jeesuksen Kristuksen auktoriteetin. Tätä Johannes 1:11 tarkoittaa, kun siinä todetaan, että “Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.” “Kymmenen palvelijaa” (näitä Kristittyjä, jotka on nykyään kutsuttu) ovat siten tyypillinen viittaus Israelin kadonneisiin KYMMENEEN HEIMOON. Kristus tarjosi heille mahdollisuuden hallita, koska Juutalaiset (Heimo Juuda) hylkäsivät Hänen auktoriteettinsa heitä kohtaan.

Valitettavasti jotkut eivät halua Raamatun todellisen Kristuksen kertovan heille, mitä tehdä. He eivät halua Hänen hallitsevan heidän elämäänsä ja käyttäytymistään. Mutta he silti haluavat pelastuksen—ilman mitään ehtoja.

Kukaan ei tule hallitsijaksi ennen kuin hän on osoittanut, että häntä voidaan hallita! Kukaan ei voi olla osa Jumalan maailmaa hallitsevaa hallitusta, ellei hän ole oppinut alistumaan Jumalan hallitukselle ja Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen hallitsemaan häntä tässä elämässä. Tämä on tärkein opetus leiviskän vertauksessa!

Kun Kristus kutsui palvelijansa huomioonsa, Hän osoitti, että kaikki ihmiset jonain päivänä seisovat ja antavat kertomuksen Kristuksen tuomiopaikan edessä. Kuten kahdentoista apostolin palkkio, jotka asetetaan Israelin 12 heimon ylle (Mat. 19:27-28), joillekin annetaan valtava AUKTORITEETTI hallita kaupunkeja Kristuksen kanssa “Hänen kirkkautensa valtaistuimella.”

MILLOIN Valtakunta Tulee?

Kaikki haluavat tietää, milloin Kristus palaa. Opetuslapset kysyivät Häneltä: “Mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?” (Mat. 24:3).

Matteuksen 24. seuraavat 48 jaetta ovat Kristuksen vastaus, jossa esitetään yksityiskohtaisesti monet tapahtumat, jotka edeltäisivät Hänen tuloaan maailmaan ja Hänen myöhempää saapumistaan Jerusalemiin. Jakeessa 36, viitaten Hänen tulemisensa tarkkaan aikaan, Hän sanoi: “Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.”

Vain muutamaa viikkoa myöhemmin, Apo. Teot 1:6-7, ennen Kristuksen lopullista taivaaseen paluuta opetuslapset esittivät toisenlaisen mutta siihen liittyvän kysymyksen: “…kysyivät häneltä sanoen: Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan? Ja Hän sanoi heille: Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut.” Kristus antoi heille saman vastauksen kuin Matteuksen mukaan “mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan.”

On tärkeää huomata, että Uuden Testamentin Kirkko perustettiin vain kymmenen päivää tämän kohtaamisen jälkeen (2:1). Miksi Kristus vastaisi: “Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä”, jos Jumalan valtakunta olisi kirkko, joka oli tarkoitus perustaa lähes välittömästi (Helluntai Juhla)—vain 10 päivää myöhemmin?

Sama pätee meihin tänään. Emme voi tietää tarkalleen, milloin Kristuksen valtakunta tulee, mutta voimme tietää läheisen arvion. Luu. 21:31 ja Mat. 24 rinnalla olevan pitkän profetian lopussa Kristus sanoi: “Samoin te myös, KUN näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä (käsillä).” Jeesuksen mainitsemat tapahtumat tapahtuvat juuri ennen kuin Jumalan valtakunta hallitsee kaikkia kansakuntia.

Hän halusi heidän tietävän, että “kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte VOIMAN” (Apo. Teot 1:8), mutta he eivät tiedä, milloin valtakunta saapuisi. Sama pätee kaikkiin, jotka on kutsuttu tänään. Emme voi tietää tarkalleen, milloin Kristus palaa, mutta me voimme tietää, että me saamme nyt voiman kasvaa ja voittaa—ja saarnata Jumalan valtakunnan evankeliumia, kunnes Hän tulee.

Miesten Ponnistelut Eivät Voi Tuoda Maailman Rauhaa

Todelliset kristityt eivät ole aktivisteja, jotka pyrkivät “tekemään tästä maailmasta paremman paikan”—mikä toisi Jumalan valtakunnan Maailmaan. Heidän “kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.” (Joh. 6:15). He vaeltavat läpi heidän elämän “jalkansa” tietoisena siitä, kuinka todellinen evankeliumi merkitsee ainoan tien lopulliseen maailman rauhaan. He ymmärtävät varmuudella, että Jumalan valtakunta—joka tuo mukanaan “hallituksen ja rauhan” (Jes. 9:6-7)—on tulossa. He tietävät, mitä tällä maailmalla on edessään. He eivät lähde palvelemaan ja tappamaan ihmisten ja kansakuntien loputtomissa, turhissa sodissa tai osallistumaan ihmisten hallituksen asioihin.

He eivät ota asioita omiin käsiinsä ja yrittävät oletettavasti “levittää valtakuntaa”, yrittäen siten neutraloida Jumalan tarkoituksen, joka on osoittaa ihmiselle, ettei hän kykene hallitsemaan itseään! (Ota aikaa ja lue meidän kirjaset Sota, Tappaminen ja Armeija ja Pitäisikö Kristittyjen Äänestää? ymmärtääksesi miksi.)

Huomaa, mitä Paavali innostui kirjoittamaan: “Sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä. Kun he (johtajat ja uskonnonharjoittajat) sanovat: Nyt on rauha, ei hätää mitään, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niin kuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niin kuin varas” (1. Kir. Tes. 5:2-4).

Kaikkien, jotka ymmärtävät tämän kirjasen totuudet, ei tarvitse enää koskaan olla “pimeässä” Jumalan suunnitelmasta tai heidän mahtavasta mahdollisesta roolistaan siinä.

Viitaten Jesaja 52:7 Paavali myös kirjoitti: “Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niin kuin kirjoitettu on: Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa (evankeliumi hyvistä uutisista) julistavat” (Kir. Roo. 10:15). Jakeessa 16 hän viittasi Jesajan toiseen kohtaan: “Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?” (53:1).

Useimmat ihmiset eivät tietenkään usko “Jumalan raporttia” siitä, mitä sivilisaatiolla on edessään. He eivät usko, etteivät he pysty tuomaan maailman rauhaa ihmisen ponnistelujen avulla. Monet huutavat: “Rauha, rauha, vaikka rauhaa ei ole” (Jer. 6:14; 8:11, 14-15), ja useimmat uskovat edelleen innokkaasti vääriin ennustuksiinsa, jopa kauhistuttavan epäonnistumisen edessä.

Tämän maailman tunnustavat Kristityt jatkavat epätoivoisesti pyrkimystä saada aikaan Jumalan valtakunnan ja maailman rauhan ihmisen ponnistelujen avulla. Petetyt uskonnolliset johtajat kertovat heille, että tämä on heidän “Kristillinen velvollisuutensa.” Monet näkevät tämän kirkkonsa ainoana tehtävänä. Miljoonat etsivät onnea, runsautta, rauhaa ja turvallisuutta joka kulmasta—mutta pettyvät kauheasti lyhyellä aikavälillä. Tämä johtuu siitä, että maailman olosuhteet, jotka johtavat tuhoisaan maailmanlaajuisen katastrofin aikaan, pahenevat paljon ennen kuin ne lopulta paranevat.

Rauhan Kaupunki, Vihdoinkin

Mutta loppujen lopuksi maailma ei tule pettymään! Hyviä uutisia on edessä.

Nykyajan Juutalaisen Israelin valtion pääkaupunki on Jerusalem. Vaikka tämä kaupunki on tiennyt vain sodan koko historiansa ajan, sen nimi tarkoittaa kirjaimellisesti “RAUHAN KAUPUNKIA.” Sillä on tämä nimi, koska Kristus—RAUHAN RUHTINAS—palaa lopulta sinne perustamaan Hänen valtakuntansa. Rauhan Ruhtinas tulee hallitsemaan Rauhan Kaupungista. Tällä hetkellä rauha leviää nopeasti ympäri maailmaa. Lopulta se TULEE “puhkeamaan” kaikkialla!

Lopullinen, todellinen maailman rauha, onnellisuus, runsaus ja vauraus tulevat sinun elämäsi aikana. Se on yhtä varma kuin Jumalan Sana!

“Tulkoon Sinun Valtakuntasi”

Useimmat ihmiset tuntevat niin sanotun “Herran rukouksen.” Monet voivat toistaa sen ilman vaivaa, kun he ovat harjoitelleet sitä ymmärtämättä, että se on yksinkertaisesti malli tai ohje rukoilemiseen. Opin sen neljävuotiaana. Se alkaa: “Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon Sinun nimesi, tulkoon Sinun valtakuntasi; tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa…” (Mat. 6:9-10). Tämä lyhyt rukous jatkuu vielä kolme säkeistöä pitemmälle. Mutta niistä miljoonista, jotka tietävät ja käyttävät sitä, kuinka moni todella ajattelee ilmausta “tulkoon Sinun valtakuntasi”—tai tapahtukoon Sinun “tahtosi” (Hänen Pää Suunnitelmansa) myös maan päällä”? 2000 vuoden ajan monet ovat saattaneet periaatteessa pyrkiä noudattamaan Kristuksen ohjeita rukoillen: “Sinun valtakuntasi tulee” koskaan pohtimatta tämän pienen lauseen takana olevaa hämmästyttävää merkitystä.

Oletko sinä?

Vain muutamaa jaetta myöhemmin, samassa luvussa, Kristus sanoi: “Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan” (jae 33). Kristittyjen on jatkuvasti etsittävä Jumalan valtakuntaa ENSIN—kaiken muun yläpuolella—heidän elämässään! Kuinka he voivat tehdä tämän, jos he eivät tiedä, mikä se on—tai milloin se tulee—tai miten se vaikuttaa heidän omaan pelastukseensa?

Mutta nyt SINÄ tiedät!

Rukoiletko: “Valtakuntasi tulee”? Teetkö “kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi” (2. Pie. Kir. 1:10)? Voitatko sinä niin kuin Kristus teki? Kasvatko, hyväksytkö ja kehityt hengellisessä luonteessa—saatko enemmän leiviskää kuin aloittaessasi, jotta Jumala saa “tuoton” sijoitukselleen sinuun? Vai hautaatko leiviskän ja sen myötä tilaisuutesi hallita kaikkia Jumalan valtakunnan kansoja—opettaa muille oikea elämäntapa?

Vain Jumalan Hallitus Tuo Rauhan

Seuraava lainaus tulee Herbert W. Armstrongin kirjasesta Maailman Rauha—Miten Se Tulee päättymisestä. Tämä on upea yhteenveto otsikkolausunnon hämmästyttävästä totuudesta, joka löytyy alaotsikosta “Tiedä tämä AIKA”:

Mitä Jeesus tarkoitti: “Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin” Se on kerrottu Mat. 24:36. Siellä Hän puhui tämän maailman lopusta ja Hänen Toisesta Tulemisestaan:

“Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.” Hän puhui Hänen toisesta tulemisestaan ja Valtakunnan perustamisesta, jonka ajankohtaa kukaan ei tiedä, vaan vain Isästä.

Vaikka emme nytkään tiedä päivää tai hetkeä, tiedämme Jumalan profetioiden mukaan, että se on tänään hyvin lähellä! Huomaa tämä, Luu. 21:25-32: “Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella. Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä. Ja hän puhui heille vertauksen: Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita. Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki tapahtuu.”

Joten kaikki merkit osoittavat, että olemme tämän nykyisen pahan maailman viimeisessä sukupolvessa.

Kaksi Kohtalokasta Vaihtoehtoa

Meillä on vetypommeja kasattuna niin paljon voimaa ja tilavuutta, että ne voivat räjäyttää kaiken ihmiselämän tältä planeetalta useita kertoja. Tällä hetkellä on olemassa kaksi muuta tuhoisaa asetta, joista jompikumpi voisi poistaa ihmiskunnan maasta.

Nykyään maailmankuulut tiedemiehet sanovat, että vain maailman hallitus voi estää maailman itsensä tuhoutumisen. Silti MIEHET eivät voi, eivätkä tule muodostamaan tällaista maailman hallitsevaa hallitusta.

Meidän on aika kohdata kova, kylmä ja realistinen TOSIASIA: Ihmiskunnalla on kaksi vaihtoehtoa: joko täällä on Kaikkivaltias, kaikkivoipa JUMALA, joka tuleen ja perustaa JUMALAN VALTAKUNNAN hallitsemaan kaikkia kansoja yliluonnollisella ja ylikansallisella VOIMALLA tuodakseen meille rauhan—tai muuten koko ihmiselämä tuhoutuu (Mat. 24:22).

Nykyinen välitauko puhkeaa pian ydinsotaan, Kolmanteen Maailman Sotaan—jota kutsutaan raamatullisessa profetiassa “Suureksi Ahdistukseksi” (Mat. 24:21-22). Mutta Jumala katkaisee tuon viimeisen korkeimman maailman ongelman ja lähettää Kristuksen jälleen maailmaan Kuninkaiden kuninkaana, herran Herrana—palauttamaan Jumalan hallituksen maailmaan tuomalla JUMALAN VALTAKUNNAN JA VIHDOIN TUODEN MAAILMAN RAUHAN.